perjantai 10. elokuuta 2012

Luomivärien mätsääminen ja ruokavalio

Koska olen aivan fantastinen meikkaamaan ja jumalattoman tyylitajuinen, not, niin tykkään sävytellä bändipaitoja luomivärien kanssa yhteen. Naurattaa tämä ajatuskin värivammaisuudesta, mutta sillä nyt mennään. Moonsorrown siniharmaan paidan kanssa sopii tietenkin yhteen sini-harmaa luomiväri. Jee, miten yllättävää! Eyelinerilla silmien rajaus sekä ripsiväri. Voisin joskus koittaa jotakin muuta meikkauskaavaa, mutta olen hieman tapoihini kangistuvaa sorttia. 


Kivoja nämä meikkien lähikuvat, kun kaikki naaman kraaterit näkyvät. Esillä muun muassa, kulmakorut 1, 2, 3 ja 4, vesirokko, bridge 1, 2 ja 3, medusa sekä vasemmalla puolella oikeassa poskessa kateellisen pikkupojan kynnet tarhasta. Arvethan kertovat elämästä? Ainoa mikä tosissaan harmittaa on tuo bridge. Jumalattomat reiät vain jäi ja lävistys oli niin täydellinen. Kolmesti se kuitenkin ulos kasvoi tasaista tahtia niin annetaanpa olla. Jos jotain pyytäisin, niin isompaa säilyvyysprosenttia ihon alla olevissa koruissa. Kateeksi käy, kun osalla killuu kulmakoru monta vuotta naamassa. Itsellä kun näyttää hyvältä 1-2kk ennen kuin se alkaa roikkua uhkaavasti.

Projekti paremmat elämäntavat alkoi lupaavasti ma-to. Aamupirtelöitä banaanista, kauraleseistä, luonnonjogurtista sekä maidosta, kananmunia, ruisleipää ja kotiruokaa sekä salaatteja. Kotiruokaa myös lounaalla töissä. No, eihän se kauaa kestänyt..



Istuskeltiin eilen ystävieni S:n ja M:n kanssa meillä katselemassa stand uppia ja syötiin nachoja. Nachoja ja dippiä sekä sour cream onion pähkinöitä. Voitte varmaan kuvitella, että olo on suolapöhnäinen. Usko ihmiskuntaan on menetetty ja aamu alkoi niin epätoivoisen hitaasti ettei mitään järkeä. Tällaisista ei pitäisi ottaa itseensä, sillä muuten mässäilystä tulee kierre. Ajattelee, että kerran kun on sortunut niin sortuu toistekin. Pitäisi pysyä lujana, vetää salaattia ja ajatella iloisia asioita. Näin syksyn väistämättä lähestyessä se ei aina välttämättä onnistu. 

Ajatukset ovat olleet pitkin kesää jossain aika matalalla ja tämä on vaikuttanut syömisiini sekä liikkumiseeni. Nyt pitäisi ryhdistäytyä. Vaikka ympärillä olevat ihmiset kultaisesti väittävät, ettei painonnousu näy missään niin olo itsellä on pöhnäinen ja vaatteet kiristävät sekä tuntuvat epämiellyttäviltä päällä. Haaveilen kuntonyrkkeilyn pariin palaamista sekä sirkusakropatiasta ihan itseäni haastaakseni. Tasapaino sekä kehonhallinta on itselleni ollut aina hieman kompastuskysymys. Ja venyttely, tuo jokaisen rautakangen kirosana. Varpaat, joku päivä teihin vielä yletän!


Onneksi ihon koristelu pitää mieltä hieman korkeammalla vähän huonommillakin kausilla. On projektia ja jotain pysyvää mikä etenee varmasti. Hihan alku näyttää nyt paranemisajan jälkeen tasaiselta ja kauniilta. Odotan niin innolla jo seuraavaa aikaa, joka valitettavasti meni aika pitkälle kiireiden vuoksi. Myös tuon hihan vuoksi olisi mukava saada kädet timmiin kuntoon, kehtaisi kepeästi pitää hiattomia paitoja.

maanantai 6. elokuuta 2012

Mansikkainen sunnuntai

Sunnuntaiaamuna heräsin aivan liian aikaisin verrattuna siihen, että oli vapaapäivä. Oli aikaa istuskella, datailla, juoda paljon kahvia, käydä lenkillä sekä meikata rauhassa ennen itsensä kahvittelemaan roudaamista. Kerkesin haaveilla mansikoista siis puoli päivää ennen kauppaan menoa. Tennilän ihanan makeat ja jumalattoman kokoiset paikalliset mansikat oli pakko ostaa kahvitteluseuraksi ystävän luokse. Ja kermavaahtoa tottakai!



Nyt kun iltatyöt ovat loppuneet, olen kerennyt nähdä muitakin ihmisiä. On tullut kahviteltua ja rentoiltua iltaisin, jotta hermo hieman lepäisi välillä. Ensi kuussa on sitten osittainen paluu yliopiston penkille. Tarkoitus olisi haalia verkkokursseja, joita voisin naputella täältä töistä kouluhommia etiäpäin. Pohjoisessa työskentelevän lävistäjän arki ei ehkä ole niin hektistä kuin eteläläisen, niin tätä hiljaisempaakin aikaa on.


Nom nom nom! ♥ Tältä mie aina näytän kun mässäilen jotain. Ei sitä itselleen vissiin mitään voi muuta kuin nauraa pahimmassa tapauksessa!


Ja vähän vakavampikin naamapäivitys päivän meikeistä. Olen huomannut, että mitä useammin ajelen tukkaa, sitä kauemmas hiusraja katoaa :D Ei hirveästi ole tuota fledaa enää jäljellä alkuperäisestä viime syyskuun leikkauksesta (klik klik). Radikaalimpi vetäisi viimeisetkin haivenet pois ja katselisi mitä tukasta tulisi. Mutta ehkä olen vähän nössö nyt ja pidän tästä tukkasuikasta.

lauantai 4. elokuuta 2012

Muonamietintää ja materiaa


Paluu normaalielämään koko kesän mässäilyn jälkeen tuntuu utopistiselta ajatukselta. Härkää on kuitenkin joskus otettava sarvista, ettei tarvitse hypätä takaisin XL tai XXL kokoisten vaatteiden ostokierteeseen. Elokuun alku on sujunut lupaavasti. Pakastin aiemmin saamiani mansikoita ja pyöräytin niistä, luonnonjogurtista, banaanista, maidosta sekä kaurahiutaleista aamupalamössön tehosekoittimella perjantaiaamuna. Freesiä ja täyttävää.

Kuulen useasti näitä "Sie olet aivan liian ankara itsellesi" -kommentteja. Olen ankara, sillä haluan tuntea itseni terveeksi ja energiseksi. Lösö olo johtuu huonosta ruokavaliosta sekä liian vähästä liikunnasta, yhtälö on minulle hyvin selvä. Sitä paitsi ihminen, jonka suhde ruokaa ei ole normaali, ei voi olla itselleen muuta kuin ankara. Jos vaihtoehtona on todella terveellinen tai järjetön lohtusyöminen niin valitsen näistä kahdesta kyllä todella terveellisen. Sitten jos mässätyttää niin pitää karkkipäivän ja elää loput päivät viikosta kurinalaisesti.

Toiset taistelevat materian kanssa niin mie käyn ruokavalioremonttia. Itselläni ei päin vastoin ole materiaongelmaa. Koko kesä on mennyt lähinnä kynsiä pureskellessa, mutta viime kuussa sain kotiutettua itselleni Vixxsin mekon edulliseen second hand hintaan.


Tuo selän leikkauskoristelu on upea! Edelleenkin vaiheessa oleva projekti on hankkia trikoopaita ja leikellä se reikäiseksi ihan omin kätösin. Kyseinen leikkausmalli nimittäin esittelee tosi nätisti selän tatuointeja. Normaalisti ne eivät näy mihinkään.


Ostin itselleni myös kahdet uudet korut 10mm venytyksiini. Titaaniset ilmenivät hieman liian raskaiksi korviini ja vasen reikä roikkui ikävästi korun kanssa. Neonvihreät sarvet kuitenkin ovat juuri täydelliset sekä keveät. Vähän vaihtelua korviinkin välillä. Jotain uusia hauskoja plugejakin voisi hankkia, nyt kun on löytynyt se itselle sopiva millimäärä taas takaisin.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Melkein lomailua

Melkein loma on alkanut. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei iltaisin ole enää töitä. Se helpottaa kasaantunutta stressiä jo jonkin verran. Pärstäpainotteinen postaus kyllä tulossa. En ole meinanut muistaa kuvatuttaa itseäni koko kesän aikana, niin nyt on sentään muutama otos.

(kuva: Deranged)

Viimeisinä päivinä iltatöissä meinasi uhata jo epätoivo. 14 päivä työputki veti viimeisetkin mehut ihmisestä. Sain onneksi kahdesta paikkaa mansikoita viimeisen työviikon selättämiseksi. Mansikat piristävät aina päivää.


(Kuva: Deranged)

Sunnuntaina purimme kesäteatterin lavasteineen pois ja juhlimme onnistunutta ja nopeasti ohi mennyttä kesää. Maanantai menikin kipeää päätä sisätiloissa lepuutellessa. Oli todella tukala sisäpäivä, kun ulkona sekä sisällä oli ahdistavan tunkkainen olla. Illalla vähän ukkosti ja satoikin, vaikka ei samoissa mittapuissa kuin Oulussa. Siellä vettä tuli ilmeisesti ihan esterin perseestä.


Tiistaina oli ensimmäinen vapaa ilta ei niin kipeällä päällä, joten kävin katsomassa Lentävän Poron kesäteatterin ilmaista improa. Ulkona oli päivällä kuuma, mutta iltaa kohden viilenevää, joten varustauduin puolikesäisellä lookilla. Päällä kirpparilta ostetut euron pussicaprit, Stuntmanilta ostettu hiaton musta perus miesten tanktoppi 7e sekä Seppälästä alennuksella löydetty neule noin 7e. Viidentoista euron look siis ;D Neule on a-linjainen sekä siinä on selässä pitsikoristelu. Kesälookin kruunaavat aurinkolasit sekä jalkapöytätatuoinnit paljaaksi jättävät ballerinat. 

Hyvää improa oli ja vatsalihakset olivat kovilla nauramisesta. Vatsalihakset saavatkin saada hieman treeniä, sillä pussicaprit olivat ainoat kesähousut joihin sain takamukseni tungettua hieman lepsun heinäkuun jäljiltä. Nyt alkoikin tänään sitten itsensä kuriin palauttaminen ettei vallan pääse leviämään käsiin koko homma.


Tällä hetkellä odotukset kohdistuvat ensi viikon viikonlopun festareiden sirkusshowhun. Ihan täpinöissä odotuksesta. Kerrankin ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan nähdäkseen sideshow meininkiä.