#effyourbeautystandards

Moon shaped little boxin Milla oli kirjoitellut blogissaan Pin the Fuck Upin blogipostauksesta inspiroituneena jotain poikkeavia kauneuskäsityksiään ja niinpä minäkin hetken lueskelun jälkeen tajusin, etten ehkä pidä kauniina aina niitä tavallisimpia asioita. Tykkään, että ihmisessä on twistiä, jotain sellaista kropassa tai kasvoissa, joka erottaa hänet muista.

Törröttävät lapaluut, solisluut tai ranteen luut

Ja kysymys ei ole siitä, että henkilö olisi niin anorektisen näköinen, että luut paistavat. Miehillä selän puolelta kiinnitän yleensä aina ensimmäisenä huomiota lapaluihin ja miten ne asettuvat. Jos ne jäävät huomattavasti korkeammalle kuin esim. keski- ja alaselkä ja selkään tulee kaunis notko, on se mielestäni äärimmäisen kivannäköistä.

Pyöreät tai rajusti kulmikkaat kasvot sekä korkeat poskipäät

Pyöreät kasvot miellyttävät omaa silmääni, sillä minusta ihminen näyttää lempeämmältä, mukavammalta ja helpommin lähestyttävältä. Kulmikkaat kasvot taas ovat yleensä persoonallisen näköisiä ja muistankin yleensä huonon kasvomuistini kanssa niitä ihmisiä paremmin, joiden kasvot erottuvat selkeästi normaalista.

Muutamia muita äkkiseltään mieleen tulevia ominaisuuksia jotka miellyttävät silmääni: erottuvat arvet, syntymämerkit, sirot kädet ja pitkät sormet, täyteläiset huulet, leveät hartiat, vaalea iho, terävät nenät sekä isot mulkosilmät.

Sen verta olen nihkeäksi tullut ajan saatossa, että päin vastoin sitä miltä itse näytän, mielestäni lävistykset ja tatuoinnit eivät tee ihmistä kauniimmaksi tai komeammaksi. Naamakarvat ja parta sen sijaan tai kauniisti asettuvat hiukset kehystävät valmiiksi jo kivannäköisiä kasvoja mielestäni usein upeasti. Kokoparrat ovat nam ja olenkin tykännyt tästä valloillaan olevasta metsuriseksuaali villityksestä.

2011

Olen itse kohtuu erikoisennäköinen. Enkä pidä itseäni erikoisennäköisenä siksi, että minulla on useampi lävistys, sivukalju ja pinkki tukka tai kauheasti tatuointeja vaan yksilöllisyyteni tulee muista ominaisuuksista jotka eivät olet itse päättämiäni. Naamani on yhtä aikaa sekä pyöreä että kulmikas. Vahva leukalinjani jää usein ihmisten mieleen. Minulla on nökönenä sekä silmäni ovat pienet, syvällä päässä, erikokoiset ja toinen niistä harittaa. Yläetuhampaani ovat isot ja erottuvat muista hampaista kun hymyilen. Ranteeni ja nilkkani ovat hirveän kapeat ja sirot verrattuna loppukroppaan, jossa massaa kyllä riittää.

Tuska 2013

Ja vaikka kuvailenkin itseäni näin, en pidä mitään noista edellämainituista ominaisuuksistani huonona. En haluaisikaan näyttää keneltäkään muulta. Samoiten, minusta on maailman lohdullisin asia se, että minulla on ihminen joka pitää minua maailman kauneimpana olentona. Sekä muutama muukin on joskus sanonut etten ole sielä peikkoluolan pimeimmästä päästä. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että hymy jonka kasvoillesi leväytät on isompi käyntikortti kuin se, mikä sinua peilistä takaisin katsoo. Ja pidänkin itse kauniina ihmisenä sellaisia ihmisiä, jotka ovat mielestäni mukavia. Ei auta kaunis naama, jos olet ihmisenä ilkeä ja ikävä sekä sinusta huokuu negatiivista energiaa.

Kanna siis kroppasi ylpeydellä, sillä jokaiselle on olemassa joku joka pitää sinua kauniina tai viehättävänä sellaisena kuin olet. Myös silloin, kun heräät tukka pystyssä, edellisen illan meikit silmissä ja tuntien olosi kaameaksi. Ja myös silloin kun joku kohta kropassasi inhottaa sinua itseäsi, joku muu ajattelee lämmöllä isoa lantiotasi, pieniä silmiäsi tai kapeita huuliasi, ihan varmasti.

Kirjallisuutta, kahvikuppi ja päivänasu

Olen yrittänyt viime aikoina lukea enemmän ja hankkia vain sellaisia kirjoja, joiden lukemiseen ei tarvitse nähdä vaivaa. Tällä hetkellä luennan alla on Milja Kauniston Synnintekijä. Minulla on tapana aloittaa kirjan lukeminen, kyllästyä puolessa välissä ja jättää se kesken. Tämän vuoden saavutuksista ylpein olen ehkä siitä, että sain luettua Timo K. Mukan Kyyhky ja Unikko kirjan kokonaan.

Viime viikonloppuna löysin itselleni uuden kahvimukin. En ole muuten hirveän taikauskoinen ihminen, mutta minulla on aamurituaali siitä, että aamukahvi pitää juoda "onnenmukista" jotta päivä menee hyvin. Olen tässä testannut, kelpaako Bathory-muki onnenmukiksi ja tällä hetkellä tämän viikon päivien perusteella tilanne on kohtuu fifty-fifty, kaksi hyvää päivää, kaksi keskinkertaista ja yksi huono. Voi olla, että palaan ensi viikolla takaisin vanhaan kahvikuppiin, ettei huono onni ala kerääntyä.

Onko teillä mitään taikauskoisia taipumuksia?

Olen lipsahtanut taas käyttämään vaatteita sen mukaan, että ne tuntuvat mukavalta päällä, eivätkä siksi että ne näyttäisivät jotenkin hirviän hyvältä. Onneksi tuo ylläolevassa kuvassa oleva Killstarin paita (esitelty jo tällöin) nitoo yhteen molemmat kriteerit. Olen käyttänyt viime aikoina tasan kaksia housuja, sillä en valitettavasti tällä hetkellä mahdu puoleenkaan vaatekaappini vaatteista. Alkuvuodesta on muutama kilo tiristetty kropasta veks ja tarkoitus olisi kesäksi mahtua kaikkiin vaatteisiin mitä kaapeista löytyy. Ajattelin, että skarppaisin blogin kanssa sen verran, että muistaisin kerran viikossa kuvata yhden päivän asun tänne, esimerkiksi sen viikonlopun yhden vaatekokonaisuuden johon yleensä tulee panostettua enemmän kuin arkena ja joka päällä tulee lähdettyä kylille.

Skull sweater

Löysin uuden villapaidan H&M:n miestenosastolta. En ole kyseisessä vaateliikkeessä naisten puolella käynyt kunnolla kiertelemässäkään ties milloin viimeksi. Miehen varjolla kun kehtaa käydä kaikki vaatteet lävitse ja H&M:n miesrytkyjen joukosta on viime aikoina löytynyt muutama sopiva paita omaan vaatekaappiin.

Ainut häiritsevä asia on paitojen kunnon nopea rapistuminen. Juttelin myyjän kanssa H&M:llä ostaessani erästä toista paitaa ja hän sanoi, että vaatteen toistuvaa pesemistä pitäisi välttää. Minulla oli siis yksi samanlainen paita jo itselläni ja valittelin myyjälle sen hihan rispaantumista sekä materiaalin muuttumista kohtuu lyhyessä ajassa. Malli oli kuitenkin niin hyvä ja paita arkityyliini sopiva, että halusin ostaa toisen paidan varalle odottamaan edellisen totaalista rikkoutumista. Vaatteet ovat kyllä halpoja, mutta maksaisin itse myös siitä, että vaate pysyisi kuosissa pesemisestä huolimatta. Pelkkä tuulettaminen ja pakastaminen eivät riitä minulle vaatteiden puhtaanapidoksi pitkällä tähtäimellä

Ystävänpäivä meni Mursun kanssa Aladdinia aamulla sohvan pohjalla tuijotellessa, shoppailureissulla kaupungilla sekä kaverin 30-vuotisjuhlilla. Onneksi viikonloppu kolkuttelee jo ovella ja pääsen nauttimaan Mursun seurasta taas pariksi päivää. Arkipäivät kuluvatkin osaltaan ikävöidessä toisen seuraan.

*

And for my  readers, could you please raise your hand if you don't understand Finnish and leave a comment? I have lately found it to be a burden to write my texts with bad English. So if there aren't many of you, I am going to go back to just writing my posts in Finnish.

Halloween ja keikkailta

Palataan vähän viikon takaiseen viikonloppuun tässä postauksessa. Juhlimme halloweenia käymällä paikallisen taideyhteisön galleriatiloissa halloween juhlissa. Löytyi vampyyriä, merirosvoa, pahatarta ja ties minkälaista mörköä juhlista. Oli mukava nähdä, että ihmiset olivat jaksaneet panostaa pukuihinsa.

Let's go back for a while to last week's weekend at this blog post. We celebrated Halloween by visiting a theme party at local art community's gallery space. There were all sorts of monsters at the party, everything from vampires and pirates to Maleficent herself and it was nice to see that people had seen some effort with their costumes.

Miulla ja Mursulla tuli vähän kiire, sillä Mursu pääsi kaupunkiin vasta muutamaa tuntia ennen juhlia ja piti syödä sekä koittaa kehittää jotain halloweenmaista kunnon kiireessä. Budjettikin oli aivan olematon. Menimme sitten samalla idealla, jolla koristauduin myös viime vuoden halloween juhlallisuuksiin. Ripsiliimalla, vessapaperilla, mustalla ja ruskealla luomivärilla sekä tekoverellä toteutettua palohaavaa naamaan, nätit vaatteet ylle ja ihmisten ilmoille.

Me and Walrus were in a hurry to get ourselves ready for the party because he arrived just few hours before we needed to head out. We were in a rush to eat and get some Halloween typed make up done. Also the budget was really tight. We ended up doing the same kind of burn injury wounds that I did also last year's Halloween party. The make up was done with eyelash glue, toilet paper, black and brown eyeshadow and fake blood.

Lauantaina vietimme keikkailtaa Grandessa, jossa Mofetron, Polttoitsemurha sekä Unkind kävivät soittelemassa. Olin todella yllättynyt Polttoitsemurhan energisestä ja tiiviistä keikasta. Mofetronin ja Polttoitsemurhan keikat olivat perinteisempää punkkia ja Unkind harcore punkkia.

On Saturday that week we went to see gigs at Grande. Mofetron, Polttoitsemurha and Unkind were playing and I was really pleasantly surprised about Polttoitsemurha's energetic and dense show. Mofetron and Polttoitsemurha were playing quite regular punk and Unkind harcore punk.

Polttoitsemurha.

Saturday's outfit

Denim vest - H&M

Behemoth shirt - Hellsinki Rock Shop

Skirt - Mick's

Shoes - Ebay

Arm warmers - DIY from an old shirt

Kadonnutta naiseutta etsimässä

Otsikon mukaisesti siis edetään. Isojen huppareiden ja bändipaitojen kanssa häsläämiseen ja melkein meikittömään olemukseen kesän duuniriennoissa tottuneena olen yrittänyt hamettaa itseni uudestaan ja muistaa koskea meikkivarastoista muuhunkin kuin meikkivoiteeseen ja puuteriin.

The headline says "looking for my lost womanhood" and that's what I am trying to do right now. Large size hoodies and band t-shirts are something that I got used to in the middle of three jobs during the summer. I have tried to wear a skirt every now and then and also tried to remember use something else also than just foundation and powder when I do my make-up.

Näissä kuvissa erottuvat uudet nenälävistyksetkin kohtuu hyvin. Molemmille puolille tuli siis hankittua viime kuussa uudet lävistykset tekemään seuraa oikealla puolella olevalle nenärenkaalle, joka on killunut mukana pari vuotta.

My new nostril piercings are showing in these pics a bit better. I had my both nostrils pierced last month to company my right side nostril ring that has been there for few years.

Muistelin tuossa, että minulla on viimeksi ollut hame päällä Mursun tavatessani viime tammikuussa, että kovasti ei ole reidet ilmaa saaneet. Kesän capririennoista on kyllä hienot rusketusrajat jaloissa, mutta siihen tuo näyttää tyssänneenkin. Viikonlopun juhliin laitoin kuitenkin uuden, lomalla Onlysta ostetun, hieman yli polviin ylettyvän hameen päälleni. Valitettavasti kuva ei tee sille kovasti arvoa enkä muistanut parempaa asukuvaa räpsytyttää perjantain lookistani.

I think the last time when I wore a skirt it was when I met Walrus last January and after that my thighs haven't got any air. I wore the whole summer trousers that were folded up until my knees and I have really clear tan line from that. To the party that we had last weekend I wore my new skirt (from s shop called Only) that is a bit above my knees. Unfortunately the pic doesn't show much of it and I forgot to ask somebody to take a full body pic of my outfit on friday.

 

Viikolopun mökkireissulta nuotiofiilistelyä kera hyvän porukan. Perjantaina oli tähän astisen elämäni upeimmat revontulet. Ihasteltiin niitä rannan puolella keskiyön paikkeilla. Harmitti aika kovasti, ettei digipokkarin lisäksi ollut järjestelmäkameraa mukana.

The last pic is from the cottage we were having the party at, one delight moment picture from the campfire.We saw northern lights at the sky after midnight and by so far, they were the most beautiful ones that I have seen in my life. Too bad that I didn't have my SLR camera with me.

Paluu joulukuun kuulumisiin

Palataan muutaman kuvan kera joulukuun puolelle.

Lets go back to December with few photos.

Kävin joulukuussa leikkauttamassa hiukseni kampaajalla. Etuletti alkoi roikkua silmillä, kaljulla ja näyttää valjulta. Värjäytin samalla tukan astetta punaisemmaksi. Perushommia vaan itelle rynnätä kampaajalle silleen, että mallikuva hiuksista oli kuva miestenmallin irokeesista. Naurattaa aina roudata miesten kuvia kampaajalle, mutta minkäs sille voi, kun ne mallit vain imartelevat omaa päänmuotoa paremmin.

I went to a hair dresser to cut my hair on December. The hair started to hang in front of my eyes, on my bold and look a bit pale. I also got it colored a bit more red. It is normal for me to just rush in to a hair dresser with a picture that has a male with a mohawk styled hair. It always makes me laugh to take male hairstyle pics to a hair dresser but what can you do if they just suit you better.

Järjestimme myös joulunpyhien jälkeen lähimpien ystävieni kanssa tyttöjenillan ja kokoonnuimme kaikki uuteen asuntooni lattiapiknikkeilemään punaviinin, juustojen ja dipattavien kera. Hetkeen ei ole näin hauskaa ollutkaan. Muistin miksi läheiset ystävät ovat tärkeitä. Kerran vuodessa pitäisi vähintään kokoontua ja nyt kun joulunpyhinä kaikki olivat käymässä Rovaniemellä niin saimme ihmiset saman katon alle. Kaukaisimmat vieraat olivat Helsingistä ja Oulusta.

We also had a get together with my closest friends as a form of ladies night. We gathered at my new apartment to hang and have a floor picnic with red wine, cheese and snacks. I haven't had that much fun and laughter in a while. I remembered also why close friends are important to me. We should be able to meet even once a year with everyone and now was the perfect timing after Christmas holidays because everyone were visiting their home town or at the right city. Utmost guests were from Helsinki and Oulu.

Tytöt istuvat meikäläisen suht autiohkon kämpän lattialla. Olen kuvan oton jälkeen vaihtanut hieman järjestystä asunnolla. Itse asunnosta sitten ehkä enemmän, kun saisin mattoja lattialle ja oikeanlaisia verhokankaita roikkumaan. / Girls are sitting on the floor of my new apartment. I have changed the order of the furnitures a bit after the party. I might introduce the flat better after I have bought some carpets and right type of drapes.

Joulukuun alussa pidimme myös tatuointiliikkeemme pikkujoulut. Note to myself: en juo enää koskaan viskiä. En oikeaoppisesti opetettuna enkä muutenkaan. Muistan vaan katsoneeni kelloa 19.40, että jaha, olen kyllä nyt aika humalassa jo.

At the beginning of December we also had a pre-christmas party at our tattoo shop. Note to myself: I shall never drink whisky again. Not the right way tought or any other way either. I just remember looking at the clock at 7.40pm and thinking that I am quite drunk already.

Yllä olevat kuvat ovat hyvä esimerkki siitä, että huolellisella meikkaamisella saa tuloksia aikaiseksi. Valjuhkon näköisestä poikatytöstä kuoriutui hetkeksi lumikin kaltainen olento. Onneksi humala pyyhki kaikki nätit ja eteeriset piirteet pois muutama tunti kuvan ottamisen jälkeen.

The pictures taken before the party are a good example of the fact that when you do your make up well you get some results. Pale looking tomboy transferred in to a snow white for one evening. Luckily the drunkenness wiped away all the essential features few hours after taking those pictures.

Reissun odottelua ja uusi kolttu

Syksy tulee ihan hirveällä tohinalla, viime viikkoina puissa kauniina syysväreinä olleet lehdet ovat tänä hyisenä +5 aamuna muisto vain. Talvea odotellessa. Mieltä ylentää aamulla ostetut lentoliput Saksaan ja päälle painava reissukuume BMXnetin konferenssiin Esseniin ensi kuussa. Konferenssi koostuu kurssituksista, jotka liittyvät lävistämiseen, hygieniaan, tatuoimiseen sekä alan toimintaan. Into lähteä on suuri, mutta jännitys myös kova, sillä edellisestä ulkomaanreissusta on neljä vuotta aikaa enkä ole koskaan ollut reissussa ulkomailla yksin.

Passi on uusi ja kesällä hankittu, lentoliput sekä osallistuminen konferenssiin kunnossa, nyt vain hotelli lyödä lukkoon ja setviä miten löydän itseni parhaiten Helsinkiin ensi kuussa. Rovaniemeltä kun lähtee reissaamaan, niin aina pitää miettiä miten ensinnä pääsee paikan päältä ihmisten ilmoille aloittelemaan matkaa.

Ostin tätini väitöstilaisuutta varten uuden mekon alkukuusta, sillä tajusin ettei kaapissani ole yhtään asiallista mustaa mekkoa. Rovaniemeläisestä Luna Second Hand -liikkeestä löysin etsimäni, ensin nettikauppoja tuntitolkulla koluttuani. Päätin, että mekon on löydyttävä paikkakunnalta ja minun pitää päästä testaamaan se paikan päällä. Luna sattui juuri mainostamaan facebookissa ja minä olin töissä toimettomana, että eikun kamat kasaan ja shoppailemaan. Testasin varmaan kymmentä eri mekkoa ennen kuin löysin etsimäni. Mekko istuu todella kauniisti ja keräsikin kehuja juhlissa. 

Olimme väitöstilaisuuden ohessa viikonlopun Oulussa, pieni irtiotto arjesta tulikin hyvään saumaan, eikä tullut muutä tehtyä kuin syötyä hyvin ja oleiltua. 

Pipo on eksynyt päähän useampana kuin yhtenä aamuna tämän kuukauden puolella, sillä hiusvärkki on saanut oman tahdon itselleen. Itsepintaisesti se sojottaa aamulla jokaiseen ilmansuuntaan tehden minusta hieman hauskannäköisen. Kävin värjäyttämässä tukan tumman violetiksi viime viikolla ja väri sopii mielestäni minulle paremmin kuin hyvin.

Haluaisin..

.. löytää jonkun uuden yhtyeen tai artistin, joka saisi kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Aiheuttaen pakonomaisen tarpeen hankkia kaikki levyt ja muuttua fanitytöksi. Khroma melkein teki tämän kesällä Tuskassa. Jos ei lasketa sitä että tarjolla on vain livevideoita ja yksi heikkolaatuisen kuuloinen ilmaiseksi ladattava vanhempi albumi. Jonka latasin, mutta joka ei vedä vertoja livekeikalle. 

Paskaa sanon minä, nykyinen musiikki mihin törmään on kaikki kusta ja paskaa. Tai sitten minua ei kosketa enää mikään.. Vinkki: älä ikinä valokuvaa keikkoja. Haluamattaan siinä joutuu kuvaamassa ollessaan kuuntelemaan vaikka ja mitä kakkaa. Samalla rapistuu usko musiikin voimaan ja ihmiskuntaan. Kaikki saa harrastaa, mutta joskus pitäis jäähä reenikselle vielä reenaan ennen keikkaa. 

.. katsoa Devil's Carnival elokuvan. En vaan saa sitä käsiini mistään päin Suomea. Ja koska minulla ei ole Paypaliä niin sepä siitä. Enkä lataa elokuvia. Jos joku käskee vielä kerrankin ladata, jotain niin väännän siltä sormet ruttuun. 

"But I don't want to go to sleep; in all my dreams, I drown."

.. olla pirun rohkea sekä spontaani luonne ja sanoa, että: "Tuleva ulkomaanmatka joka liittyy työhommiin ei jännitä ollenkaan." Jännittää kuitenkin ja ihan pirusti. En ole ollut poissa Suomesta ikinä yksin, ikinä. Joka toinen päivä olen ihan ok asian kanssa ja mietin, että hyvin se menee. Ja joka toinen päivä pureskelen kynsiä ittekseni ja mietin kaiken lentokoneen putoamisesta passin hukkumiseen.

.. microdermalit takasin. Vaikka sillä uhalla, että ne pukkaa ittensä uudestaan ulos naamasta.

.. tukan ja tämän fiiliksen itestään ja ulkonäöstään takaisin.

Ja miltä mie näytän nyt, kasaripunkkari-ananakselta, joka on mähönnyt koko kesän. Apua! En tunne itteäni edes naiseksi tällä hetkellä. Tai kauniiksi, tai sillälailla.. Apua sanon vaan ja jatkan salilla käymistä ja tukan kasvattamista :D En uskonut identiteetin asuvan niin pinnallisissa asioissa kuin hiuksissa, mutta niin vaan näkyy olevan.

Hankintoja ja voileipäkakusta haaveilua

Öh. Oon venytellyt päivitystä viikon, kuvat ovat olleet valmiina mutten ole jaksanut vain kirjoittaa kuvien joukkoon mitään ja julkaista. Syntinsä kaikilla, omani ovat laiskuus sekä mässäily.

Omaan silmääni näytän ihan siltä, että olisin naisen vartaloon eksynyt grindcorepunkbändin laulaja. Töihin tossa vissiin menossakin, että lienekö siitä mitään haittaa. Ostin Torture Killerin paidan bändin keikalta tossa toukokuun alussa. Hyvä paita, muttei löytynyt mitään nasevaa printtiä selästä. Edellisen Torture Killerin paidan selässä luki "I only date crack whores", mikä minusta on parhaimman luokan läppä, sillä näytän justiinsa siltä :D

Kävin lakkiaisissa viime viikonloppuna ja söin paaaaljon voileipäkakkua, sillä se on suuri heikkouteni. Ja kun sitä saa noin kerran kolmessa vuodessa (enemmän voileipäkakkua arkeen!), pitää syödä niin että meinaa tukehtua suolakalan palasiin.

Ostin myös second handinä Alcatraz-merkkisen topin kaikennäköisillä härpäkkeillä. Toppi istuu todella nätisti ja on juuri sopiva. Olen odottanut löytäväni tällaisen kankaisena versiona monta vuotta ja now it's mine! Ja mitä teenkään? Laitan sen kaappiin ja ihailen sitä aina välillä :D Pitää koittaa laittaa ehkä päällekin joku päivä. Ei ole tullut vain ulkoilutettua itseään sillä tavalla, että se vaatisi muuta kuin farkut ja t-paidan päälle.

Johonkin matkalla jonakin päivänä menneellä viikolla. En enää muista milloin ja miksi. Olipas antipäivitys, pari kuvaa ja vähän sekalaista tekstiä. Tykkään kyllä kirjoittaa heti kuvien oton jälkeen, niin postauksessa on jotain järkeäkin. Oon vaan seikkaillut tuolla Instagramin ihmeellisessä maailmassa niin blogi on meinannut unehtua. Oon tainnut järjestää itselleni pienoisen addiktion, hups!

Ja 110 lukijaa, hui! Lämpimästi tervetuloa uusille naamoille!

Naisellisesta sairaaseen

Muistin ulkoiluttaa maaliskuussa ostamaani verkkopaitaa alkuviikosta! Maanantai, tiistai ja keskiviikko menivät todella hyvin "naisellisemman" pukeutumisen parissa. Mutta sitten sain flunssan! Torstaina ja nyt lauantaina töissä käydessä olen pitänyt mahdollisimman kivalta päällä tuntuvia t-paitoja. Perjantai meni kokonaan peittojen alla sohvalla maatessa erinäköisten elokuvien parissa sekä kuumeen seilatessa.

(Kuvakaappaus youtube-videolta. Video täällä)

Ja melkein jäi sanomatta, että onhan toi paita style, kun Rakel Liekilläkin näytti olevan melkein samanlainen (ellei jopa sama) paita päällä Suomen Euroviisujen Esikatselumaratonissa 11.5. TV2:sella. Kyllä nyt on haaiifääshön.

No, eiköhän tämä flunssailu tästä taas, kun lepäilee vielä ainakin yhden illan tekemättä mitään töiden jälkeen. Pitää alkaa popsia vähän enemmän vitamiinipitoista ruokaa ja koittaa pysyä terveempänä. Edellisestä flunssasta on about se puolitoista kuukautta, että ei kerennyt kyllä kauaa terveenä pysyä. Enkä kyllä muista milloin miulla viimeksi olisi ollut noinkin reippaasti kuumetta, normaalisti on vaan vähän lämpöä.

Aikainen kesäviikonloppu

Perjantain ja lauantai kesätunnelmiin päästiin parhaimmillaan +24 asteen lämmöillä.

Todiste siitä, että lahkeet piti kääriä perjantaina.

Lauantaina alkoi pukata lehteä puuhun.

Ja rasti seinään, mie poistuin kotoa omasta mielestäni hyvin hyvin lyhyissä shortseissa. Ostin uudet shortsit torstaina Seppälästä työkaverin kannustamana. Ja lauantaina, hiostavan kuumuuden noustessa, päätin lähteä nauttimaan terassi-ilmasta ne jalassani. 

Paita: Gina Tricot

Shortsit: Seppälä

Laukku: EMP

Ballerinat: Citymarket

Päälläni oleva Gina Tricotin paita on jo niin vuosia nähnyt ja paljon käytetty, että printti alkaa rapistua päälle. Harmi, paita on ollut luottovalinta jo pitkään. Odotan ensimmäisen reiän ilmestymistä suurella surulla, kangas alkaa olla sen verran ohuehko.

Oli hieman alaston olo, kun vaaleat kalkkunat paistoivat kilometrin päähän. Hyvinhän tuosta kuitenkin selvittiin. Istuskelin tosiaan varjossa terassilla siideriä siemaillen. Ei tuppaa iho tykkäämään tuosta auringossa grillailusta, eikä kyllä tatuoinnitkaan. Mikään ei ole inhottavampi tunne, kuin olla ylt'ympäriinsä rasvattu tahmealla kolmekymppisellä lasten aurinkorasvalla ja yrittää sitten nauttia olostaan ulkona. Mielummin istuu varjossa, pääsee helpommalla.

Häälook

Pääsiäisen lepoilusta löytyi aktiviteettiakin, lauantaina iltaohjelmistossa oli häät. Ei omat, vaan tuttavapariskunnan! Ja hääthän meinaavat lupaa pynttäytyä vähän paremmin. Työnsin siis vuotavan nenän taka-alalle ja koristauduin iltaa varten.

Olen saanut kaulassa olevat helmet joululahjaksi muistaakseni toissa jouluna tai sitä aiemmin ja ne eivät ole tätä ennen päässeet ulkoilutukseen. Tämän verran virallinen tapahtuma antoi kuitenkin myötä suhteellisen näyttävälle kaulakorulle, jota en oikein muuten osaa pitää.

Olisin niin mielelläni ostanut jonkun uuden mekon, mutta rahan huvetessa jonnekin muualle on priorisoitava. Olisi mukava omistaa yksi pikkumusta, jota voisi yhdistellä erinäköisiin asusteisiin, mutta kaapissa ei ole sellaista tällä hetkellä.

Voi tuota yksinäistä microdermalia.

Mietin vielä lähtiessä mustaa asuvalintaa, mutta kun tapasimme taksiseurueemme ennen häihin lähtöä (kaikki mustissa), tajusin että eipä vissiin hätää ole. Naimisiin menevä pariskuntakin on rock-henkistä. Juhlapaikalle saapuessa oli ilo huomata, että suurimmalla osalla häävieraista oli eksynyt mustaa vaatetta päälle. No, pakko kyllä sanoa, että nyt ei olisi ollut mitään muuta väriä päälle laittaakaan :D 

Vihkiminen oli kaunis, ruoka oli hyvää, kaason puhe koskettava, sulhasen esittämä kappale morsiolle liikuttava ja yleisilme illasta oikein mukava.

"Absence of light"

Auringon paluu pitkän pimeän kauden jälkeen, orastava kevät, lämpimät päivät, leffassa käyminen, tatuoinnin väritys, pannukakut ja tyytyväiset asiakkaat. Niistä on tämä viikko tehty. Koitan olla hukkumatta johonkin apatian syövereihin ja muistaa mikä on tärkeää sekä mistä kannattaa iloita. Aina se ei irtoa ihan toivotulla tavalla, mutta parhaansa sitä yrittää. Ja annan itselleni mahdollisuuden olla myös huono ihminen, sillä kukaan ei ole koko ajan hyvä ja reipas halkeilematta jostain suunnasta.

Kevät näkyy myös meikeissä, villien luomivärisävyjen paluu on tapahtunut. 

Ja vaikka pastellisävyt saavat ihoni kananlihalle ja oksun nousemaan kurkkuun, pystyy tästä tämän vuoden muodin kakofoniasta nauttimaan sitten kynsien merkeissä. Oikeasti, mitä hittoa? Ei ole ihmekään, kun ei tule ostettua mitään uutta vaatekomeroon. Rahapussien nyörien roikkuessa tosin löysänä ja pussin lepattaessa tuulessa tyhjänä, mutta kuitenkin! Ois ees kiva haaveilla uusista vaatteista. Nyt en enää haaveile, epäistuvien paitojen lisäksi vaateliikkeet tarjoavat nyt myös ihan kumman muotoisia ja näköisiä housuja.

Parempi sijoittaa vain bändihuppareihin, ne ovat ainakin ajattomia sekä neutraaleja.

On niin hienoja ja eteerisiä kuvia, että vedetäänpä mielikuvat paskaksi tällaisella giffillä tähän loppuun. Ja vähän rääshiä kanssa loppumusiikiksi. Ei mene ihan hienosteluksi ja filosofoinniksi koko homma.

"Hmm, juu, hehe, ÄÄRGH!"

DEATH ANGEL - Absence of Light