.. löytää jonkun uuden yhtyeen tai artistin, joka saisi kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Aiheuttaen pakonomaisen tarpeen hankkia kaikki levyt ja muuttua fanitytöksi. Khroma melkein teki tämän kesällä Tuskassa. Jos ei lasketa sitä että tarjolla on vain livevideoita ja yksi heikkolaatuisen kuuloinen ilmaiseksi ladattava vanhempi albumi. Jonka latasin, mutta joka ei vedä vertoja livekeikalle.
Paskaa sanon minä, nykyinen musiikki mihin törmään on kaikki kusta ja paskaa. Tai sitten minua ei kosketa enää mikään.. Vinkki: älä ikinä valokuvaa keikkoja. Haluamattaan siinä joutuu kuvaamassa ollessaan kuuntelemaan vaikka ja mitä kakkaa. Samalla rapistuu usko musiikin voimaan ja ihmiskuntaan. Kaikki saa harrastaa, mutta joskus pitäis jäähä reenikselle vielä reenaan ennen keikkaa.
.. katsoa Devil's Carnival elokuvan. En vaan saa sitä käsiini mistään päin Suomea. Ja koska minulla ei ole Paypaliä niin sepä siitä. Enkä lataa elokuvia. Jos joku käskee vielä kerrankin ladata, jotain niin väännän siltä sormet ruttuun.
"But I don't want to go to sleep; in all my dreams, I drown."
.. olla pirun rohkea sekä spontaani luonne ja sanoa, että: "Tuleva ulkomaanmatka joka liittyy työhommiin ei jännitä ollenkaan." Jännittää kuitenkin ja ihan pirusti. En ole ollut poissa Suomesta ikinä yksin, ikinä. Joka toinen päivä olen ihan ok asian kanssa ja mietin, että hyvin se menee. Ja joka toinen päivä pureskelen kynsiä ittekseni ja mietin kaiken lentokoneen putoamisesta passin hukkumiseen.
.. microdermalit takasin. Vaikka sillä uhalla, että ne pukkaa ittensä uudestaan ulos naamasta.
.. tukan ja tämän fiiliksen itestään ja ulkonäöstään takaisin.
Ja miltä mie näytän nyt, kasaripunkkari-ananakselta, joka on mähönnyt koko kesän. Apua! En tunne itteäni edes naiseksi tällä hetkellä. Tai kauniiksi, tai sillälailla.. Apua sanon vaan ja jatkan salilla käymistä ja tukan kasvattamista :D En uskonut identiteetin asuvan niin pinnallisissa asioissa kuin hiuksissa, mutta niin vaan näkyy olevan.
