Projekti -26 kg

Näin yön pikkutunneilla studiossa päivystäessäni ajattelin tehdä päivityksen kehoni viime vuotisista muutoksista ja niihin liittyneistä projekteista.

Tosiaan, vuosien 2007-2008 aikaan lohtusöin itseni suhteellisen kiitettävään 86 kg tuhtiin kuntoon. Olin aina hieman ollut pyöreä, mutta lievä liikalihavuus pisti minut tosissaan miettimään tilannettani. Näin kuvia joululta 2007 ja luulin olleeni hieman tuhdissa kunnossa mutta löysinkin vain rannalle eksyneen valaan peilistä. Se harmitti suuresti. Väliaikaisesti tämä johti siihen että peiliin katsominen masensi, joten masennuksen kourissa vain söin lisää. Kierteestä oli hankala päästä eroon ja paino nousi tappiinsa.

(joulu 2007)

Keväällä 2008 aloitin hitaan painon pudotuksen ja sainkin kilomäärät karisemaan 72 kg:hen jossa heijasin melkein vuoden. 76 kg painoin kun tapasin avomieheni. Yleensä pareille käy niin, että kun seurustelu alkaa niin molemmat lihovat. Minä päinvastoin otin haasteen vastaan. Ehkä eheydyin omana itsenäni sillä kevään 2009 - kevät 2010 välisenä aikana pudotin painon 63 kg:hen. Nyt olen siitä lähtien pyörinyt sopivassa määrin 59 kg - 62 kg välillä. Tarkoituksena on, että saisin pidettyä itseni korkeintaan 62 kg paikkeilla hamaan tappiin asti.

Miten tämä sitten tapahtui?

Kuntoilu ja 1200kcal ruokamäärä per päivä toimivat hyvänä ohjenuorana. Ei karkkia, ei sipsiä, ei keksiä eikä muutakaan epäterveellistä yli puoleen vuoteen. Piste. Suurin nautintoni oli kiivi, maitorahka ja pikkiriikkisen mysliä. Harrastin lenkkeilyä 3-4 kertaa viikossa sekä kuntonyrkkeilyä 2-4 kertaa viikossa. Hyvin yksinkertaista, ei ylimääräisiä kikkoja. Liikuntaa ja ruokailun minimointi. Kun ihmiset kyselevät ihmekeinojani, minulla ei ole tarjota oikotietä onneen.

Nyt pyrähdyslaihdutuksen jälkeen on helpompi pysytellä samassa painossa kuin pudottaa sitä. Toisaalta olen sanonut että en painoani pudota alle 57 kg:n sillä pidän muodoistani. Liikunnan harrastus on tärkeää siltä kannalta että pysyisi kasassa eikä riippuisi.

(kevät 2008?)

Nykyään

Yllätyn edelleen kun näen itseni peilistä tai ohimennen jostain liikkeen ikkunasta heijastuksena ohikävellessäni. Miellän itseni edelleenkin isoksi tuhdiksi tädiksi. Tunnen itseni myös itsekontrollittomaksi luuseriksi silloin kun ostan pelkästään itselleni jotain herkkuja, kuten karkkia tai sipsiä. Tästä syystä vältän niiden ostamista ja syömistä. Pienestä lipsahduksesta voi muuten tulla usean viikon sokerihumala. Samat säännöt kuin alkoholin käytössä;  vain viikonloppuisin ja vain kohtuudella. Pysyypäs kaikki kasassa. Joskus synttärijuhlien ja tapahtumien takia tulee lipsuttua, mutta pienet löysäilyt sallitaan kyllä. 

On ilo huomata että mahdun samoihin vaatteisiin kuin ennen minua paljon pienemmät kaverini. Esimerkiksi käyttämieni farkkujen koko on muuttunut 46:sta 38:saan. Jalat ovat kaventuneet hurjasti, vyötärönympäryksestä on kadonnut yli kymmeniä senttejä ja naamakin näyttää sopusuhtaiselta eikä kaksoisleuasta ole tietoakaan. Tilanteen ylläpitäminen vaatii vain sen, että silloin tällöin käyn puntarilla kun vaatteet tuntuvat kiristävän, puotan kaksi kiloa ja elelen taas suhteellisen normaalisti seuraavaan punnitukseen. Kevyttä ja helppoa ensirysäytyksen jälkeen.

Että silleensä, siksi tykkään kirjoitella siitä mitä syön ja miten liikun. Parhaimmillaan joku saa mukavia kevyitä ruokavinkkejä ja ehkä pientä puserrusta liikunnanharrastamisen aloittamiseen. En anna ihmisille kuitenkaan laihdutusvinkkejä, sillä voi olla ettei oma suunnitelmani sovi juuri sinulle. Moni yritys on karissut yrittämisen vähyyteen, myös se on sääli. En kuitenkaan ole sitä mieltä että kaikkien meidän pitäisi näyttää samoilt luuviuluilta kuin h&m:n mainosten tyväret tai olla ihme luikkuja. Kunhan itsellä on hyvä olla. Itse olen löytänyt tasapainoni 60kg:sta.

(joulu 2010)