Maanantai menot

Tajusin maanantaiaamuna aikaa tuhlaillessani, että kynnet tarvitsivat uutta väriä. Kirkkaan vihreää pohjalle sekä cracked-mustaa päälle. 

Töihin kävi matka, joten asukokonaisuus oli näinkin tylsä. Marilyn Mansonin kulahtanut bändipaita vuodelta 2006 ja euron farkut. Paita ei ole niin hyvässä kunnossa mitä kuva lupaa. Helmassa on iso reikä ja printti halkeilee minkä kerkeää.

Päälle kävelymatkan ajaksi laitoin Seppälästä ostetun uuden paidan joka sopi kuin valettu. Toista paitaa piti välttämättä tunkea pitkähihaisen päälle, vaikka mittari näyttikin +18. Jos ulkona näyttää syksyltä niin minusta pitää pukeutuakin kuin olisi syksy. Sitten kärsin ja kuumuin kaupungilla juostessani. Missä ovat ihanat viileät ja kirpsakat syyspäivät? Odottelen teitä, tositarkoituksella Aino ja kaapillinen syysvaatteita!

Uuden tatuoinnin himo alkaa kasvaa kestämättömäksi. Ajatukset laukkaa vaan niin edestakaisin etten tiedä mistä aloittaisin (liikaa suunnitelmia) ja milloin aloittamiseen on varaa.

Lauantai

Lauantaina juhlistimme koulukavereideni kanssa J:n syntymäpäiviä. Ilta alkoi jo alkuiltapäivästä Wingstonissa ruokailulla ja siirryimme siitä kahvittelemaan J:lle. Wingstonissa syömisen jälkeen herkut maittoivat hieman hitaasti, mutta melkein kaikkia pöydän antimia tuli maistettua. J oli laittanut parastaan.

Aivan fantastista mokkakakkua, kärkysin jo ohjetta itselleni. Sopivan kostea, mausteinen ja makea!

H&J valmistautuvat kameralle mutta kamera on nopeampi.

Jätetään yksityiskohdat illasta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Mutta oli kyllä mukava ilta! Voi että, tässähän alkaa odottaa jo koulun alkua.

Sellainen pieni paljastus että kyllä, kävin Onnelassa. Viimeksi käynyt vuosi sitten fuksiaisrastin pitojatkoilla. Muistin hyvin selvästi miksi en käy siellä :'D Piti tehdä evakko vakiomestaan puolen tunnin jälkeen.

Ps. Voi olla että perästä tulee illasta kuvia joissa miekin olen :'D

Friday fun

Iron Fistin paita pääsi ulkoilulle. Olo oli sopivan casual-voittoinen lenkin ja saunan jälkeen, joten päälle eksyivät farkut, Iron Fistin paita ja musta puuvillaneule. Vinkki: Aukinainen puuvillaneule peittää sopivasti istuessa kesän aikana voittoa vieneet jenkkikset.. Vaativat vähän treeniä syksyllä, mutta siihen asti harrastetaan silmänkääntötemppuja :'D

Ja kun vaatetus asettui casualiksi niin piti sitä silmämeikkiin pistää hieman panoksia. Valkoista ja violettia luomiväriä, ripsiväri sekä rajaukset. 

Saatoin hieman innostua vetämään luomivärit pitkälle, mutta johan tuo tukkakin tulee tielle. Tukasta puheen ollen, se alkaa lähestyä taas mallia "ei ole" tai takaa seurattuna "MacGyver-mulletti". Saksia voisi vähän käyttää..

About to head off.

Todella erikoinen perjantai. Ihmiset seilasivat, ensimmäiset jo puoli yhdentoista aikaan. Lähipubista pistettiin useampi ihminen kerralla pihalle ja ulkona haahuili zombien tavoin liikkuvia 50+ herrasmiehiä.

Arvonnan kommentoinnista;

Mukavasti osallistujia jo arvonnassa ja kiitoksia paljon kommenteista! Mukava lueskella positiivissävytteisiä ajatelmiakin välillä. Kahlasin nimittäin juuri viimeisen neljän päivän Lapin Kansat aamukahvin kanssa ja jopas maailma on taas sekaisin. 

Tatuointipostaustoiveita oli kaksi. Olen pidemmän aikaa miettinyt jo aiheeseen liittyvää postausta, mutta.. Blogi-perfektionisti minussa haluaisi käyttää postauksessa omia kuvia, mielellään vielä hyvännäköisiäkin. Koitan ottaa syksyn missioksi kuvauttaa omat tatuointini ja etsiä kavereiden tatuoinneista hieman inspiraatiota/kuvia sekä vaikka piirustusideoita tulevista kuvistani. Joten sellaista sitten sitten myöhemmin tiedossa.

Kuvien määrää ja piristävyyttä oli myös blogista kehuttu ja olenkin yrittänyt pitää niitä blogini peruspilareina. Tekstien ja kuvien määrä on mukava olla tasapainossa, jotta lyhyehköt postaukset pysyvät mielenkiintoisina. Pidän blogia itseni lisäksi lukijoita varten ja yritän kirjoittaa asioista jotka ehkä kiinnostavat juuri sinua joka nyt vaeltelet blogien täyteisessä sekamelskassa.

Jos postausehdotuksia hiipii mieleen niin niitä voi ehdotella kommentoinnin merkeissä.

Perjantai pörinät

Kertooko otsikko tarpeeksi? Olo on suhteellisen levoton vaikka lenkillä käynti ja sauna hidastivatkin energiapiikkiä. Aamu alkoi rauhallisesti ja päivä vei mukanaan.

Sorruin blogiarvontaan palkintoja etsiessä itsekin houkutuksiin; Dependin hopeinen kynsilakka sekä sininen Cracked-lakka. Odottelen jo jälkimmäisen sisäänajamista innokkaasti. Olen ollut erittäin iloinen näistä cracked lakoista, sillä ne näyttävät myös lohkeilun jälkeen hyvältä! Kicksin myyjä vain sanoi ettei heille ole tullut mistään lisää näitä lakkoja, eikä hän osannut kertoa kuinka tulevaisuudessa käy..

Glitteristä ostin tämän hurmaavan pienen avainkorun. Ylhäällä on lukko, joten avaimen saa kiinni haluamaansa ketjuun. Omistan itse esimerkiksi tyhjän ranneketjun, josta avain saa ottaa paikkansa aina välillä.

Tilasin Insanityn blogikirppiksen kautta käyttämättömäksi jääneen Iron Fistin paidan. Paita sopii kuin valettu ja odotan jo innolla ensimmäistä ulkoilutuskertaa.

Sain ostettua kahden ystäväni myöhäisen syntymäpäivälahjan ansiosta tämän suloisen hupparin. Tytöt olivat ostaneet minulle lahjakortin ja löysin sattumalta Seppälässä vieraillessani tämän ihanuuden. Aika perushuppari, olen sellaista kaipaillutkin. Vihreät isot nepparit (saa auki) kruunaavat paidan kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Eräs kaverini oli Helsingin reissulla muistanut minua ja pientä Hello Kitty maniaani. Ihastelen tosiaan kaukaa, sillä asuntoon ei yhtä pääsiäismunalelua ja pyyhekumia enempää HK krääsää ole rantautunut. Suloiset pinkit pinnit päätyvät varmaan lähinnä kotikäyttöön elleivät pinkki-mustat rastat tee paikallispaluuta hiuksiin.

Aamulla oli ylimääräistä aikaa ja päätin tarttua kajaalikynään sekä luomiväriin. Jälki oli kerrankin kaunista!

Rajaukset onnistuivat suhteellisen tasaisesti ja saivat pienet päähän porautuneet silmäni näyttämään himpun verran isommilta. Olen vihdoin oppinut unohtamaan esimerkiksi mustan luomivärin. Voin sanoa, että tähän pärstään ei sovi. Silmät katoavat viiruina valkoiseen ihoon. Vaaleat sävyt ja kapeat rajaukset ovat avain raikkaaseen katseeseen. Tai sitten tumma väri yhdistettynä todella vaaleaan.

Kaikki ripset omia, jos jostain sentään saa silmissään olla ylpiä.

Mutta tosiaan melkein kaikki "meikkivinkit" joita löydän soveltuvat ihmisille joilla pääkallon otsaluu ei työnny heti silmien loppuessa mahdollisimman eteen. Omat silmät ovat suunniteltu kestämään pakkasta ja viimaa tuolla syvällä kallossa.. Joskus se tuottaa meikkaamisen ohessa ongelmia. Ripsien taivutusta en esimerkiksi harrasta ollenkaan, sillä sen jälkeen löydän ripsivärit kulmakarvojen alta.

Ps. Olen saanut palautetta pilkkuvirheistä. Yritän skarpata, muuta en lupaa! Pilkut ja yhdyssanat ovat aina tuottaneet minulle ongelmia :'D Nyt Iron Fistin paitaa ulkoiluttamaan!

Arvonta!

Pitkän hypetyksen jälkeen pääsen jopa asian ytimeen. Pitkään lupailtu lukijoille suunnattu arvonta on täällä! Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tähän blogimerkintään. 

Kommentoinnin aiheena on;  Random nice thoughts! 

Onko jotain mukavaa jota haluat jakaa kanssani, yleisesti maailmasta, blogeista tai muusta? Haluatko kertoa jostain vasta löytämästäsi tai ylistää jotain yllättävää? Nyt sanainen arkku auki.

Arvonta suoritetaan 4.9. sunnuntaina joten siihen asti on aikaa laittaa kommenttia. Yksi kommentti per lukija, kiitos! Kommenttien parhaimmistoa sekä voittaja julistetaan arvontapäivänä.

Palkintona on 20euron arvoinen tuotepaketti joka sisältää;

- Violetin Dependin Cracked effect kynsilakan 

- ristikaulakorun (jossa kaksi ristiä, musta ja hopeinen)

- ear cuff korvakorun

Ps. Koska pitäähän lukijoita hieman hemmotella ♥

Pyhätunturi 22-24.8.2011

Maanantai aamuna ennen lähtöä Pyhätunturille kipaisin Anttilasta uudet lenkkarit. 10 euron hintaan irtosivat nämä Xed-merkkiset (?) kengät jotka palvelivat reissussa sen verran hyvin että suostuin luopumaan vihdoin vanhoista lenkkareista. Pientä jännitystä oli ensimmäisen päivän kävelyllä että saanko uusista kengistä massiiviset rakot, mutta ilman sellaisia päästiin päivä läpi.

Pyhätunturia lähestyessä maisemat olivat upeita. Tieltä näkyi pitkälle ja tunturit alkoivat avautua maisemassa. Veti hieman hiljaiseksi.

Majoittauduimme PyhäSuites huoneistossa johon kuuluu kaksi huonetta, olohuone keittiönurkkauksineen, sauna/suihku sekä wc. Aivan upea, vastasi erittäin hyvää hotellitasoa. Ja off-sesonkihintaan ei edes kovin hintava.

2005-2008 välillä rakennetut huoneistot olivat priimakunnossa sekä yksityishenkilöiden omistuksessa. Pyhähotelli hoiti huoneistojen vuokraamisen omistajien puolesta. Loppusiivous kuului huoneiston hintaan.

Piti hieman silmäillä karttaa jotta ensimmäisen päivän kohteeksi varmistuivat Isokuru, Karhunjuomalampi sekä Noitatunturi.

Reittien varrella oikeat polut ja reitit tunnisti oransseista renkaista puiden ympärillä sekä myöhemmin Noitatunturin päällä oransseista täplistä kivissä sekä kivien joukosta sojottavista pystypuista joiden päät olivat maalattu oranssiksi.

Anorakkihirviö Isokurun pohjalla. Ilmeessä ei tietoakaan tulevasta kiikkumisesta Noitatunturille. Suuri osa Isokurun pohjalla olevista reiteistä oli tuollaisia pitkospuita. Tästä huolimatta en suosittele kuitenkaan Isokurusta pois vieviä reittejä liikuntarajoitteisille sillä maasto oli hyvin vaihtelevaa ja portaiden määrä huikaiseva.

Pysähdyimme Karhunjuomalammella ennen Noitatunturille nousua. Eväsleivät ja kahvia tuli nautittua. Laavut olivat hyvässä kunnossa ja muitakin ihmisiä näkyi taukopaikoilla.

Mamma ihmettelee puunrunkoa/maisemia.

Noitatunturin laella. Hyvä ettei matkan varrelta ole yhtään kuvaa. Toisaalta naama punottaen ja usko lopussa olisi ollut kyllä hieno tilannekuva. Nousu oli suhteellisen kivinen, kuten tunturistakin näkee. Suurin osa matkasta ja tunturista oli tuollaista kivistä rakkaa.

Pakollinen Noitatunturin päällä-pose. Tunturin valloittamiseen kuului vielä pakollinen korkeimman paikan kolme kertaa ympäri kiertäminen sekä kiven kasaan heittäminen. Tämän tehdessään saa toivoa jonkun toiveen jota ei saa sanoa ääneen kenellekään. Saa tehdä ainoastaan yhden kerran per yksi tunturi ;)

Näköalat olivat upeat joka puolelle tunturin laelta. Vaikka matka tekikin tiukkaa niin se oli kaiken vaivannäön arvoinen. Nousimme ja laskeuduimme Noitatunturia Annikinlammen puolelta jossa nousu on hieman loivempaa. Toista kautta nousu olisi kuulemma ollut vielä tiukempi. Ilman vaelluskenkiä nilkoille aika rasittavaa hommaa.

Tiistaina näimme matkalla Porolaavulle luonnollisesti poron. Pakollinen porokuva siis. Nämä on niin turistikuvia pahimmasta päästä :'D Tiistaina liikkeellelähtö oli luonnollisesti hieman kankeampaa kuin ensimmäisenä päivänä, mutta jalat eivät tuntuneet kovinkaan kipeiltä lukuunottamatta polvitaipeita (?).

Porolaavu oli ruma kuin perkele joten palasimme Tiaislaavulle paistamaan makkarat sekä lihapullat. Mamma pääsi hieman maalaamaan vesiväreillä sillä aikaa kun mie kuvailin suomaisemia sekä pyörittelin makkaroita ritilällä.

Isoskurusta piti nousta portaat ylös.. Aina portaat tai alamäen nähdessä tuli mieleen sellainen asia että "jos menee alas, on myös pakko tulla ylös jossain vaiheessa." Aina alas laskeutuessa tiesi että jonkin ajan päästä pitää myös kiivetä ylös.

Pilviä. Need I say more? Kävimme tiistaina kävelemässä kahdessa osassa, ensin neljän tunnin retkeilymatkalla ja sittemmin illalla 40 minuutin tehokävelyllä nousten Pyhätunturin reunaa hiekkatietä ylös ja takaisin alas.

Innostuneita 50-60 vuotiaita puumia. Tekorakennekynnet ja minihameet, pojat olkaa varovaisia! Oikeasti käskettiin varomaan puomia, joku oli vain vähän innostunut rapsuttelemaan kylttiä.

Tiistai-iltana sain parasta ruokaa ikinä! En tajunnut nälissäni ottaa ruoasta kuvaa, mutta Pyhätunturi hotellin ravintolan Miulus-ateria meinasi jo nostattaa tipan linssiin. Kermasoosissa valmistettua vasikanleikettä jossa sisällä savuporoa ja juustoa. Hyvä ettei itku päässyt syödessä. Jos mahdollisuus joskus tulee niin suosittelen kokeilemaan!

Keskiviikkona ennen kotiinlähtöä kävimme Aittakurussa. Kurun pohjalla sijaitsee esiintymislava sekä sen 'seinämällä' katsomo. Viritelmä on suhteellisen villi. Aittakurussa järjestetään tapahtumia, muun muassa joka vuotinen Pyhä Unplugged. Esiintymislavan takana olevat "portaat" vievät valonheittimien paikoille. Muuten hauska ajatus, mutten haluaisi olla roudaamassa kamoja esitykseen pitkin metsää ja sitten kurua..

Pakollinen makro-lehti-pisara kuva.

Kauppareissu ennen kotiin lähtöä. Oli komeannäköistä kun isot tummat pilvet lipuivat tunturien sivuilta. Tätä seurasikin kotimatkalla sellainen ankara kaatosade, mutta onneksi ma-ke säät hellivät.

Reissu oli hyvä lopettaa viimeisten maastossa grillaamatta jääneiden makkaroiden syöntiin.

Matka oli kaiken kaikkiaan hyvin rentouttava. Miten tuollaisessa aakean laakeassa tunturimaastossa voisi stressata jostain? Puhelin äänettömälle ja ei kun kävelemään. Kävelimme ensimmäisenä päivänä 6h, toisena 4h 40min ja viimeisenä 1,5h. Onneksi nousimme Noitatunturille heti ensimmäisenä päivänä että yksi tärkeimmistä missioista saatiin heti pois alta. Päivä päivältä jalat nimittäin menivät metsämaastossa enemmän ja enemmän maitohapoille. Ylämäki-alamäki-ylämäki.. jne tyylinen liikkuminen on itselleni ainakin aivan uutta ja siksi veti kyllä aika mehut loppuun.

Ps. Arvontahommia huomenna. Kannattaa pysytellä näkösällä.

Maanantai

Kävin eilen kuuntelemassa / kävelemässä Rovaniemen matkaoppaiden "kaupunkikierroksen" Rovaniemen historiaan liittyen.

Liikuimme lähinnä kahdella historiallisesti tärkeällä tiellä (siksi kaupunkikierros sitaateissa), Valtakadulla sekä Aallonkadulla ja rannan tuntumassa. Oli mukava kuulla vähän että missä on sijainnut mitäkin minäkin vuonna. Tiedän suhteellisen vähän Rovaniemen arkkitehtuurisesta tai pidemmälle sijoittuvasta historiasta. 

Mietin siinä kävellessämme että mikäpä olisikaan parempi valokuvausprojekti kuin etsiä vanhoja kuvia ja käydä kuvaamassa paikat samasta kohdasta nyt. Esimerkiksi Iikka Paavalniemi on kuvannut Rovaniemeä 1900-luvun alkupuolella suhteellisen aktiivisesti ja kuvia on jopa säilynyt.

No, olen parin tunnin sisällä lähdössä äitini kanssa Pyhätunturille käveleskelemään kolmeksi päivää. Mikäs olisikaan turhamaisempi hiljaisen sunnuntai-illan puhde kuin..

lakata kynnet ennen tunturiin lähtöä.

Niin kuin siellä kukaan katsoisi, mutta tulipas testattua tuota mustaa graffitilakkaa niin että se jopa näyttää hyvältä. Perjantaina ei mennyt lakkaus nimittäin aivan putkeen.

Keskiviikkona back in business.