BMXnet Conference 2015

Syyskuun alussa kävimme liikkeemme tatuoijan Erikan kanssa pidennetyllä viikonloppureissulla Saksassa Essenissä Bodymodification exchange networkin konferenssissa. Läjäpäin kollegoita tuli nähtyä, luentoja kahlattua läpi sekä päiviteltyä työasioita ajantasalle hyvällä porukalla.

Konferenssi järjestettiin Essenin kaupungissa Unperfekthausissa, jossa olen edellisen kerran ollut vuonna 2013. Lennähdettiin torstaina aivan laittoman aikaisin Rovaniemeltä Helsinkiin ja vaihdettiin sieltä Düsseldorfin koneeseen aamusella. Helsingistä seuraan liittyi kolme lävistäjää Suomesta ja saatiin tilattua porukkataksi Esseniin Düsseldorfin lentokentältä. Edellisenä vuonna eksyilin itsekseni Düsseldorfin juna-asemalla ja siihen verrattuna tämmöinen kimppareissaaminen tuntui paljon mukavammalta.

Olimme buukanneet kahen hengen hotellihuoneen vajaan kilometrin päästä konferenssitalosta ja se osoittautui oikein mukiin meneväksi ratkaisuksi. Sai suomalaiset vetäytyä hotellille istuun hiljaa kauhian sosiaalisten päivien jälkeen. Kerkesi vähän aivot rauhoittua ennen nukahtamista.

Luentoja oli tänäkin vuonna tarjolla laidasta laitaan. Tatuoinnin historiasta lävistystekniikoihin ja kaikkea siltä väliltä. Kävin kaikki kurssit, joista ajattelin olevan hyötyä töissäni. Jätin muutaman sellaisen luennon käymättä, jotka olisivat minua henkilökohtaisesti kiinnostaneet, mutta eivät olleet omaa työtä niin läheltä, että olisi ollut rahallisesti järkevää valita työtä tukevan luennon ja mielenkiinnon väliltä.

Kaikista parasta antia olivat mielestäni lävistäjänörttien Brian Skellien ja Ryan Quelletten luennot. Molemmat miehet ovat lävistäneet siitä asti, kun mie olen vasta haaveillut että osaisin lukea ja tietotaito on myös sitä luokkaa.

Riina ja Havve roikuttelemassa Sakua Unperfekthausin katolla.

Konferenssitalon katolla pääsi kokeilemaan suspensio-hommia ja kävin kuvaamassa Sakun roikutuksen. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, että seurasin suspensiota vierestä ilman, että se kuului sen erikoisemmin mihinkään performanssiin.

Tuonne ostoskeskukseen eksyin kaksi vuotta sitten enkä löytänyt ulos.. Paikalliset naureskelivat, että sehän on pieni kauppakeskus, mutta Rovainemen kasvatti sanoo, että helvetin iso ja sokkeloinen labyrintti! Täällä määritelmä ostoskeskuksesta on pitkä käytävä, josta pääsee ulos kahta päätä.

Pidennetty työmatkaviikonloppu oli hyvin tiivis. Hirmuisesti ihmisiä, paljon uutta informaatiota ja lentokenttiä. Vaikka budjetti reissuun lähtöön oli ihan olematon ja minua harmitti hirveästi, etten voinut ostella liikkeelle koruja, niin reissu oli silti kannattava. Kollegoidan kanssa röpisemisessä on se hyvä puoli, että aina oppii uutta ja saman alan ihmisten tuki auttaa puskemaan omaa työtä eteenpäin.

Dinosaurus tatuointi

Olen pitkään haaveillut toisesta söpöstä dinosaurus tatuoinnista. (Postaus Mauri-dinosauruksesta täällä.) Alkuvuodesta heitin tatuoijallemme idean söpöstä, monokkelin kanssa munan puolikkaasta kurkistavasta dinosauruksesta jolla olisi silinterihattu päässään. Ja siitä se ajatus sitten lähti..

Ylempää kuvaa ottaessa vielä hymyilytti. Tästä puolitoista tuntia eteenpäin ei hymyilyttänyt enää niin paljoa. Silinteri oli kohtuu lähellä polvitaivetta, joka itellä tatuoitavana paikkana tuntuu ihan saatanalta.

Vasemmalla Erikan (portfolio täällä) tekemä luonnos ja oikialla valmis tatuointi.

Ristimme herrasmiehen nimeksi Patches ja voi miten suloinen siitä tulikaan. Häntää muokattiin ja ruohonkorret poistettiin stenciliä paikoilleen mallatessa, ettei "maassa oleva" munanpuolikas näyttäisi hirviän hassulta kohtuu korkialla pohkeessa. Ja taas täti hamstraa Bepanthenia apteekista!

Kolme tatuointia ja scarification

Kuten edellisestä parista (ja vuoden ainoista) postauksista joku tarkkasilmäinen on huomannutkin, muutama uusi tatuointi ja hieman naamakoristusta on tullut hankittua kuluneen kevään aikana. Lupailin postausta niistä, joten pieni kuvaspämmänderi nyt sitten luvassa. Osa raakaa rakeista puhelinlaatua ja osa vähän parempaa.

If you have been watching carefully the few last posts (only ones done this year) you might notice that I have taken few new tattoos and some face scarification thingy during the spring. I promised a post about them so a small picture spam incoming! Few pics are straight from my phone and blurry and some are a bit better.

Tammikuun lopulla laitatutin rintakuvan starttereiksi yrityslogon keskelle rintakehää. Paikkana kohtuu v-mäisen tuntoinen, mutta lopputulos sitäkin komeampi. Siitä pitäisi sitten jossain vaiheessa jatkaa, saa nähdä mihin suuntaan ja miten. Kuten ensimmäisestä yläkuvasta voi nähdä, jännitti aika kohtuudella ennen aloittamista. Oma rintakehä kun tuosta tatuoinnin kohdalta on lähinnä luuta ja nahkaa.

At the end of January I had my chest piece started with my business logo. The place was quite painful but the picture great. At some point I want to continue it but haven't quite figured out how and when. As you can see from the first photo I was quite nervous before we started tattooing. My chest is the mostly skin and bones from that part.

Samoiten toteutin myös sormitatuointihaaveeni. "2306"-yhdistelmä (joka on siis syntymäpäiväni) on pyörinyt itsellä mielessä johonkin tatuointiin ämpättynä jo pidempään ja päädyin sitten näinkin näkyvään paikkaan "mort"- sanan kera. Mietin aluksi, että olisin jättänyt sormet tatuoimatta, mutta miettiessäni asiaa jonkun tovin, tulin siihen lopputulokseen että mitä niitä nyt turhia säästelemään. Toinenkin käsi on suunniteltu alustavasti sormenpäihin saakka joten mitä sitä vasempaakaan säästelemään.

Also I had my fingers tattooed as I have been wishing for some time. "2306" compination (which is my birthday) has been an idea in the back of my head for a while and then I decided to get it on to my fingers with the word "mort". First I thought that I would have left my fingers without any ink but after thinking it over for some time I decided not to save the spot. The right arm is being planned on to the tip of my fingers so the left one doesn't matter to be saved either.

Erika piirteli upian ruttotohtorin ja varasin sen ensinäkemältä itselleni. Toinen reisikuva (jota en vissiin täällä olekaan aiemmin esitellyt) sai melkein symmetrisen muotoisen kaverin tästä fiinistä herrasta.

Erika drew an amazing plague doctor picture and I asked if she could save it for me. The other thigh picture (which I have not shown in here before) got almost a symmetrical friend from this fine gentleman.

Fantastista, taas on syytä aiheuttaa pahennusta suht  koht lyhyissä shortseissa.

Fantastic, yet again there is a reason to cause a scandal by wearing really short shorts.

Oulussa kävin R&W inkin Jonilla kaunistamassa kulmaani. Silmäkulma oli kohtuu arpinen jo aloitellessa, sillä minulla on molemmilla puolilla kulmissani ollut neljä kertaa kulmalävistykset. Tehtiin oikealle puolelle scarificationit jotka onnekseni paranivat oikein somiksi. 

At Oulu I went to R&W Ink for Joni to make my eyebrow look a bit better. There were some old scars from my previous eyebrow piercings (I have had eyebrow piercings four times on both sides). Joni made scarifications that healed really nicely.

Parantelua ja mustelmaa. / Healing and some bruising.

Että sellaisia uusia tuulia. Keskimmäinen huulilävistys teki myös comebackin ja otin toukokuussa meillä vierailleella espanjalaisella tatuoijalla Errorilla dinosaurus-lohikäärme tatuoinnin ääriviivat toiseen jalkaan. Väritellään sitten seuraavalla kerralla kun herra vierailee Suomessa.

So that was some of the new stuff that I've got for myself. Middle labret did a comeback also and I had a new tattoo from a spanish tattooer Error who visited our shop at May. It is a dragon-dinosaur thingy and it has only the outlines now. It's gonna be finished and coloured when he comes to visit Finland again.

Lapland Tattoo Weekend 2014

Sillälailla, aika sen kun rientää, kevät tulee eikä ite pysy enää oman elämänsä perässäkään. Tehdään taas sellainen pieni kuvainventaario tuohon helmikuun puolelle ja muistellaan vähän Lapland Tattoo Weekendiä.

Here we go again, time flies, spring is coming and you can't even keep a record of your own life. Let's make a little picture inventory to February and look back to Lapland Tattoo weekend 2014.

Minä ajoin perjantaina päivällä itseni sekä kollegan Tornioon kohti messuja. Pientä jännitystä oli ilmassa, sillä edellisestä kerrasta auton ratissa oli päässyt vierähtämään puolitoista vuotta. Sekä, en ollut koskaan ajanut talvella! Ei saa nauraa, keskustassa ei autoa tarvitse.

On Friday I drove myself and my colleque to Tornio towards the festival. There was little excitement on the air during the journey because it had been one and half years since I last drove a car. And before that weekend I'd never drove on winter with snow and ice! Do not laugh, I don't need a car because I live in the center of the city.

Perille päästiin kaikesta huolimatta ehjänä ja täysin henkisesti sekä psyykkisesti kunnossa. Suuntasimme heti hotellihuoneeseen levittelemään tavarat sekä pystyttämään pöytää messualueelle.

We made it to the hotel safely in one piece and both physically and mentally sides doing ok. Straight to the hotel room to spread everything we brought along with us and then we headed to prep the table to the bar.

Me and Erika starting of the first day. Still smiling, not that tired yet!

Naureskelimme pe-la välisenä yönä tälle näylle. Joku oli jättänyt hotellin aulaan kenkänsä. Mietiskelin itsekseni, että varmaan meidän asiakkaita, kun on oppineet noin hyvin tavoille ja että kengät jätetään eteiseen.

This sight made us laugh on the first night of the festival. Someone had left their shoes in the hotel lobby. I was thinking that it might be a customer from our shop because they have learned so well to leave the shoes in to the hall when coming in.

Päivä kaksi. Väsytti, väsytti niin kauhean kamalan hirvittävästi ettei mitään järkeä. Pekoni-kana-salaatti ei auttanut asiaa yhtään. Oli univelkaa jo messuille tullessa niin sanomattakin selvää ettei se tuolla tyylillä ainakaan helpota yhtään, pitkään päivää ja sitten vielä levotonta lyhkäistä unta.

Day two. Tired, so very terribly tired that it didn't make any sense. Bacon-chicken-salad didn't help the feeling at all. I had been lacking sleep already before the festivals and without said that it doesn't help like that at all, long days and restless short nights.

Lyhkäinen pätkä vilautettiin Ylen Pohjois-Suomen uutisissakin messuilta, kun siellä näytettiin pikku pätkä uutisointia tatuointimusteista.

There was a short clip on Northern Finland's tv news also from the festival because they had a short news about tattoo inks.

Sunnuntaina ennen kotiin päin lähtemistä hiivittiin kollegan kanssa aamukahville (missattiin hotellin aamupala) Haaparannan puolelle Ikeaan sekä tekemään pieni shoppailureissu ja syömään. 

On Sunday, before heading home, we went to have morning coffee (we missed the hotel's breakfast) at Haparanda's Ikea, do a little shopping trip there and to eat.

Purettiin sitten vielä Rovaniemelle päästessä messupaineita kavereiden kesken viettämällä yksi naula päähän ilta, joka teki oikein hyvää. Viikonlopusta jäi käteen valtavasti univelkaa, joka tasoittui kunnolla vasta pari viikkoa messujen jälkeen.

We released some of the festival stress when we got to Rovaniemi and went out to celebrate, it did good I think. I lacked a lot of sleep during the weekend and it took few weeks to get my sleeping rythm in order.

Marraskuun tatuoinnit

Muutamia uusia tatuointeja tuli haalittua marraskuussa. Nämä tatuoinnit ovat merkinneet minulle ehkä enemmän kuin aiemmin tänä vuonna otetut tatuoinnit, sillä olen ottanut niitä muistaakseni minulle tärkeitä hetkiä ja asioita.

I got few new tattoos on November. These tattoos that I've had mean more to me than the other tattoos done this year because I have taken them to remember things and moments that have been important to me.

Halusin BMXnetin reissun jälkeen ottaa jonkun tatuoinnin joka muistuttaisi minua matkasta. Pohdittuani muutaman päivää päädyin ottamaan "pain"-tekstin vasempaan käteen sekä neulan oikeaan käteeni.

After the BMXnet trip I wanted to have a tattoo to remember me about the trip. After thinking about it for few days I ended up having a "pain"-text on my left hand and a needle on my right one.

Erika yritti myös poistaa hämähäkkipelkojani piirtämällä suloisen tappajahämähäkin, joka tatuoitiin oikeaan jalkaan edellisten kumppaneiden kaveriksi.

Erika was trying to erase away my fear of spiders by drawing this cute killer spider that we tattooed on my right leg among the other creatures.

Viimeisteltiin myös vasemman käden isoimmat aukot muutamilla musta-vihreillä roiskeilla.

We finished also my left arm's biggest gabs with some black and green splashes.

Sekä otin pienen tatuoinnin vasempaan käteeni tuossa viikonloppuna muistuttamaan jostain minulle tärkeästä asiasta. Siitä ei nyt kuvaa ole, mutta otin sen lähinnä itselleni. ♥

And I also had a small simple tattoo on my left arm to remember something that is really important to me. I have no picture of it, but it is mostly for me. ♥

Sara Bareilles & Ingrid Michaelson - Winter Song

Trip to Essen and BMXnet Conference 2013

Olin viime viikonlopun torstai - sunnuntai Essenissä Saksassa BMXnetin konferenssissa, joka on lävistäjille, tatuoijille ja kehonmuokkaajille tarkoitettu nelipäiväinen seminaari. Jännitti lähtä ihan pirusti, mutta oliko edes siisti reissu!

Tiistai-iltana Rovaniemellä satoi ensilumi, joten keskiviikkoaamuna junalle lähtiessä, oli näkymä aika talvinen.

Istuin junassa väliä Rovaniemi - Helsinki klo 10 lähtien ja olin perillä Helsingissä kahdeksalta illalla. Olimme sopineet ystävän kanssa treffit paikalliseen pystybaariin. Vaihdoimme kuulumiset ja hän antoi minulle asuntonsa avaimet. Matkasin ekaa kertaa eläissään yksin metrossa (ei saa nauraa :D) yöpymispaikkaan ja nukuin muutaman tunnin sohvalla ennen lentokentälle lähtemistä.

Olin lentokentällä jo todella hyvissä ajoin ja lueskelin kirjaa sekä söin aamupalaa odotellen lennon lähtöä. Nukuin osan lentomatkasta ja olin perillä Düsseldorfin lentokentällä yhdeksän aikaan paikallista aikaa. 

Düsseldorfista otin junan Esseniin ja voin kertoa, että terve sitä Düsseldorfin juna-asemaa. Tuli niin pieni olo. Asemalla eksyksissä oleminen oli ensimmäinen ja ainut kerta kun oikeasti hetken mietin, että mihin olen menossa ja mitä tekemässä. Ja siitäkin selvittiin infopisteen ja muutaman avuliaan ihmisen opastuksella.

Kävin hieman eksymässä myös metrolla väärässä suunnassa, sillä kukaan muu paikallinen matkustajakaan ei oikein osannut neuvoa mihin suuntaan menevään metroon minun pitäisi mennä. Noh, soitin majapaikkaan, että minulla menee vielä vähän aikaa, ihastelen tässä Essenin maisemia parhaillaan. Onneksi asunnon omistaja oli hyvin ystävällinen ja joustava.

Joka päivä konferenssipaikkaan matkustaessa tupsahdin metrosta hurjan kokoiseen Limbecker Platz ostoskeskukseen. Voin kertoa, että piti infosta kysellä miten sieltä pääsee oikeaan suuntaan ulos. Ja vielä saksalaiset naureskelivat kertoessani tätä, että kyseinen ostoskeskus on pieni. Tuli tosiaan sellainen olo, että olen kaukaa pohjoisesta ja saapunut suureen maailmaan.

Päivät kuluivat luennoilla istuskellessa ja perjantai- sekä lauantai-iltoina luentojen päätteeksi oli esitysillat. Yleisöä viihdyttivät Schmerzmöbel, Mutant Squad, Superfly sekä Pain Solutionsin Headmaster. Suspensiota, neuloja, sideshow-meininkiä yms. Odotin illan esityksiltä aika paljon, joten pienoinen pettymys jäi päälimmäiseksi tunteeksi. Esitykset eivät olleet kuitenkaan kovin pitkiä, joten kyllästymään ei kerennyt. 

Muutamia kuvia kursseilta, joilla oli tarjontana muun muassa korujen kiillotusta ja anodisointia, microdermal workshopia, lävistystekniikkaa, tämän hetkisiä korvalävistystrendejä yms.

Neljä päivää hurahtivat niin nopeaa, ettei sitä kerennyt edes tajuta. Sunnuntai-iltana konferenssialueelta asunnolle lähteminen oli vaikeaa, sillä tapasin todella mukavia uusia tuttavuuksia. Tein lähtöä yhteensä varmaan kolme tuntia. Kotimatka alkoi maanantaiaamuna ensin matkaamalla metrolla juna-asemalle Esseniin, Essenistä otin junan Düsseldorfiin ja sieltä asemalta Skytrainilla lentokentälle. Olin lentokentällä todella ajoissa, mutta parempi niin kuin myöhässä. Kerkesin ihmetellä lentokentän kokoa sekä nautiskella kahvit sämpylän sekä kirjan kera. 

Lensin Düsseldorfista Helsinkiin ja olin Helsingin keskustassa neljän aikaan päivällä. Yritin käydä Kiasmassa, mutta sepäs sattui olemaan maanantaina kiinni. Hiivin sitten Pickwickiin yhdelle siiderille ja treffasin sen jälkeen toista kaveria Helsingissä ennen kuin yöjuna kohti Rovaniemeä lähti seitsemältä illalla.

Olen ihan hirveän tyytyväinen, että lähdin konferenssiin. Ja, että lähdin yksin. Olin tänä vuonna ainut suomalainen konferenssissa ja olikos vähän eksoottista lätistä vähän suomea paikallisille ja naurattaa viimeisenä iltana ihmisiä. Tutustuin ihaniin ihmisiin, opin hurjasti uusia asioita ja sain viettää neljä päivää tuntien itseni normaaliksi sekä jakaen suhteellisen universaaleja alaan liittyviä ongelmia kollegoiden kanssa. Kotiin paluu oli haikeaa. Ei varmasti jää viimeiseksi reissuksi, tämän kerran jälkeen uskaltaa vaikka ja mitä!