Lapland Tattoo Weekend 2014

Sillälailla, aika sen kun rientää, kevät tulee eikä ite pysy enää oman elämänsä perässäkään. Tehdään taas sellainen pieni kuvainventaario tuohon helmikuun puolelle ja muistellaan vähän Lapland Tattoo Weekendiä.

Here we go again, time flies, spring is coming and you can't even keep a record of your own life. Let's make a little picture inventory to February and look back to Lapland Tattoo weekend 2014.

Minä ajoin perjantaina päivällä itseni sekä kollegan Tornioon kohti messuja. Pientä jännitystä oli ilmassa, sillä edellisestä kerrasta auton ratissa oli päässyt vierähtämään puolitoista vuotta. Sekä, en ollut koskaan ajanut talvella! Ei saa nauraa, keskustassa ei autoa tarvitse.

On Friday I drove myself and my colleque to Tornio towards the festival. There was little excitement on the air during the journey because it had been one and half years since I last drove a car. And before that weekend I'd never drove on winter with snow and ice! Do not laugh, I don't need a car because I live in the center of the city.

Perille päästiin kaikesta huolimatta ehjänä ja täysin henkisesti sekä psyykkisesti kunnossa. Suuntasimme heti hotellihuoneeseen levittelemään tavarat sekä pystyttämään pöytää messualueelle.

We made it to the hotel safely in one piece and both physically and mentally sides doing ok. Straight to the hotel room to spread everything we brought along with us and then we headed to prep the table to the bar.

Me and Erika starting of the first day. Still smiling, not that tired yet!

Naureskelimme pe-la välisenä yönä tälle näylle. Joku oli jättänyt hotellin aulaan kenkänsä. Mietiskelin itsekseni, että varmaan meidän asiakkaita, kun on oppineet noin hyvin tavoille ja että kengät jätetään eteiseen.

This sight made us laugh on the first night of the festival. Someone had left their shoes in the hotel lobby. I was thinking that it might be a customer from our shop because they have learned so well to leave the shoes in to the hall when coming in.

Päivä kaksi. Väsytti, väsytti niin kauhean kamalan hirvittävästi ettei mitään järkeä. Pekoni-kana-salaatti ei auttanut asiaa yhtään. Oli univelkaa jo messuille tullessa niin sanomattakin selvää ettei se tuolla tyylillä ainakaan helpota yhtään, pitkään päivää ja sitten vielä levotonta lyhkäistä unta.

Day two. Tired, so very terribly tired that it didn't make any sense. Bacon-chicken-salad didn't help the feeling at all. I had been lacking sleep already before the festivals and without said that it doesn't help like that at all, long days and restless short nights.

Lyhkäinen pätkä vilautettiin Ylen Pohjois-Suomen uutisissakin messuilta, kun siellä näytettiin pikku pätkä uutisointia tatuointimusteista.

There was a short clip on Northern Finland's tv news also from the festival because they had a short news about tattoo inks.

Sunnuntaina ennen kotiin päin lähtemistä hiivittiin kollegan kanssa aamukahville (missattiin hotellin aamupala) Haaparannan puolelle Ikeaan sekä tekemään pieni shoppailureissu ja syömään. 

On Sunday, before heading home, we went to have morning coffee (we missed the hotel's breakfast) at Haparanda's Ikea, do a little shopping trip there and to eat.

Purettiin sitten vielä Rovaniemelle päästessä messupaineita kavereiden kesken viettämällä yksi naula päähän ilta, joka teki oikein hyvää. Viikonlopusta jäi käteen valtavasti univelkaa, joka tasoittui kunnolla vasta pari viikkoa messujen jälkeen.

We released some of the festival stress when we got to Rovaniemi and went out to celebrate, it did good I think. I lacked a lot of sleep during the weekend and it took few weeks to get my sleeping rythm in order.