Tipaton kunnostautumis tammikuu, sitä se on nyt elämä. Vuodenvaihteen vaatteita valitessa tajusin, ettei mikään rääsy mahdu päälle kuten pitäisi. Piti tehdä muutama kompromissi ja luvata itselleen kuntoutumista tammikuulle. 2. päivä kipusin varovasti vaa'alle ja sain pienen henkilökohtaisen halvauksen. 26 kilon painonpudotuksen jälkeen en ole käynyt näin maittavissa mitoissa. Koska tämä ei ole siisti ja siloteltu fäshönblogi, voin kertoa, että söin itselleni syksyn viimeisen kolmen kuukauden aikana noin seitsemän ekstrakiloa lisää.. Ihmekään jos on ollut vähän turpeahko olo. 68,8 kg:stä on matkaa perinteisiin omiin hyvänolon mittoihin, jotka pyörii 61 kilon paikkeilla.
Ensimmäiset nesteet on saatu onneksi katoamaan ja jo pelkällä ruokavaliorempalla sekä liikunnalla on lähtenyt 1,5 kiloa kuin itsestään vajaan viikon aikana. Lauantaipäivä sujui rauhallisesti muutaman tunnin työpäivällä, ystävättären kanssa lenkillä käydessä, saunoessa sekä sohvalla Brave-animaation, miehen sekä mansikkasmoothien kanssa makoillessa.
Sunnuntaiaamuna heräsin aikaisin ja kävin aamulenkillä ihailemassa -14 asteen pakkasaamussa kylpevää Rovaniemeä.
Endorfiinien virratessa sain yllättävän auttamispuuskan. Huomasin linja-autoaseman lähellä turistipariskunnan tuijottelemassa paperikarttaansa ja vilkuilemassa ympärilleen. Tupsahin paikalle punaset posket helottaen ja tukin itseni kyselemään, että "Are you lost? Where are you going?" Olin pari päivää aiemmin lukenut lehdestä, että turistien ohjeistus juna-asemalta keskustaan on kehnoa ja keskustaan on hankala löytää ilman apuja. Niin oli tämäkin pariskunta keskustaa vailla. Japanista kotoisin olevat ja Englannissa opiskelevat mies ja nainen yllättyivät silminnähden, kun tokaisin että "I can walk with you the same way!" ja saattelin pariskunnan keskustan tuntumaan esitellen samalla kaupunkia ja neuvoin jatkoreittiä. Kerrankos sitä parantelee karmaa sunnuntaiaamuna.
Vaikka se kuulostaa helvetinmoiselta kliseeltä, niin yritän monesti miettiä (kun en ole nälkäkärtyissäni), että kohtelen muita kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos olisin eksyksissä, haluaisin jonkun auttavan tai jos pudottaisin jotain, toivoisin jonkun juoksevan perääni. Ihmiset on nykyään niin helvetin itsekeskeisiä. "Minä ja minun ongelmani, viis muista kun itellä on niin vaikeaa."
Tynkäviikosta huolimatta sain kuntoiltua vuoden ensimmäisellä viikolla ihan kiitettävästi näin startiksi. Viikkoon mahtui yksi bodycombat rutistus, yksi aamuzumba sekä kaksi lenkkiä. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin ja liikuntaa mie kaipaankin, se helpottaa oloa niin paljon. Pitää muistaa patistaa itsensä aina vain lähtemään, sillä se lähteminen on kaikista hankalinta.
Pakko urheillakin, ei siinä. 'Cause I ain't going back to 76 - 86 kg's. Oli pikkuisen liikaa kropalle ja mielelle kestää. Teki äsken oikein pahaa repiä kaksi vanhaa kuvaa muistitikkujen perukoilta vuodelta 2009 esille sekä muistuttimeksi. No, leuka pystyyn ja kuntoilemaan. Onneksi kannustimena on tieto siitä, että pahemmastakin on selvitty :'D
Arvontaan osallistuminen on päättynyt eilen illalla 22.00 ja korujen voittaja arvotaan kommentin jättäneiden kesken seuraavan postauksen yhteydessä. Kiitos kaikille !
Uudenvuodenaaton kriisi numero yksi; olet syönyt neljä viikkoa roskaa ja mikään vaate ei mahdu päälle. Silloin kaivetaan mahdollisimman leveävyötäröinen hame esille ja verhoudutaan hätäpaitaan sekä hurtunkiin ja suunnitellaan tammikuun ruokaremonttia. Ennen ruokaremonttia piti kuitenkin juhlia vuoden vaihtumista!
Asun kruunasi Kreivittäreltä joululahjaksi saadut biohazard-arm warmersit. Joululahjapaketti oikein huusi nimeäni kun avasin sen! Yksinkertaista, mutta pienellä twistillä. En olisi voinut yllättyä enempää, ihanat! :)
Itse vuoden vaihtuminen uuteen tapahtui yllättävän rauhallisesti ja mukavasti. Vietimme alkuillan tuttavapariskunnan luona kyläillen ja lähdimme porukalla paikalliseen pystypubiin ottamaan skumpat ennen ilotulituksia. Muutama muukin ihminen oli menossa katsomaan ilotulituksia keskiyöllä. Voin sanoa ettei ole ihan perinteinen näky Rovaniemellä, kun koko kansa sulloutuu yhteen sumppuun rannalle ihastelemaan valosaastetta.
Pidin uudenvuodenlupaukseni ja olin liikenteessä pilkkuun saakka. Vaikka muuten olen hirveän tylsä, väsynyt ja kotihiiri, niin mielestäni vuodenvaihde on aina kunnon juhlan paikka. Tämä tietenkin kostautui seuraavana päivänä ja aloitinkin itse vuoden virallisesti vasta 2. päivä tammikuuta.
"Ota musta kuva kun mulla on kerrankin hirveän onnellinen olo, voin sitten muistella tätä hetkeä koko ensi vuoden."
❝ MUISTUTUS ❞
Arvontaan osallistumisaikaa on vielä 6.1 klo 22.00 saakka! Arvonta löytyy tämän linkin takaa.
Ajattelin olleeni todella tylsä asukokonaisuuksieni kanssa koko kuluneen vuoden 2012, mutta löytyihän sieltä blogin kätköstä helmiäkin. Suurin osa kokonaisuuksista on ns. juhlavaatetuksia, eli olen ollut lähdössä muualle kuin yliopistolle tai töihin asukokonaisuuksissa. Jos kuvaisin jokaisesta farkut & bändipaita -yhdistelmästä kuvan tänne niin kyllästyisitte alta aikayksikön. Enkä omista vaatteitakaan niin hurjan paljoa, että vaihtelua olisi ihan hirvittävästi. Jos olen sluibaillut ja laittanut kahtena peräkkäisenä viikonloppuna saman asukokonaisuuden päälleni, niin en ole vaivautunut nappaamaan siitä kuvaa tänne.
Ylläoleva paita pääsi kyllä ulos useammin kuin ostaessani sen ajattelin. 9,90 euroa muistaakseni maksanut reppana joko H&M:ltä tai Kappahlilta jäikin rakkaaksi paidaksi ja aina kun en tiennyt mihin pukeutuisin, vedin tämän paidan päälleni.
Neljäs asukokonaisuus samalla paidalla :'D I has imagination, mutta nyt taisi mukavuus mennä vaihtelevuuden edelle.
Miehen "bad to the bone nä nä nä nä nä"-yhdistelmäksi nimetty nahkarotsilook sulautui päälle kevään aikana useammin kuin kerran. Takki saattaa olla yksi fiksuimmista ostoksistani kirpputorilta.
Emolook kukoisti puolet vuodesta aina ulos lähtiessä. Bändipaitaa, pillifarkkua ja emotukkaa toisella silmällä roikkuen viilletettiin useisiin keikkakuvauksiin kiireellä.
Itse äänestäisin tämän yllä olevan kokonaisuuden ehkä vuoden otokseksi. Yksinkertainen yhdistelmä, mutta asenteella. Ilta jolloin kaikki onnistui asuvalintaa, meikkiä ja hiuksia myöten enemmän kuin täydellisesti. Sekä sattui olemaan vielä luonnonvaloa sisätiloissa kuvatessa! Näin käy ehkä kerran vuodessa.
Perustyöilme kukoisti kyllä monena päivänä.
Ja kesälläkin oli parina päivänä sen verran lämmin, että uskaltautui pukeutua johonkin muuhun kuin farkkuihin. Feat. upeat kärpäsaurinkolasini, ainoat jotka sopivat kulmikkaan pyöreähköön päähäni.
Muutama vähän yksinkertaisempikin kokonaisuus joukkoon. Kotona ei koskaan ole oikein pukeutumisen mallia saanut ja suurin osa vaatteista tuli aina kierrätyskeskuksesta tai kirpputorilta. Tuntuu vieläkin, että kalliimpien vaatteiden hankinta ja käyttäminen eivät tule itseltäni luonnostaan. Ostan mielummin neljä viiden euron t-paitaa second handinä kuin yhden hienomman 20 euron paidan.
Näissäkin asukokonaisuuksissa pyörii vain neljä erilaista hametta, second handinä kaverilta ostettu mekko sekä neljät eri housut. T-paitoja laskin kyllä kertyneen kaappiin päälle kolmisenkymmentä, joista 1/3 osa on yöpaitoja, hups! Tuli panostettua rahallisesti enemmän nahkan koristeluun kuin vaateostoksiin ja ehkä hyvä näin.
Sellainen vaatevuosi tällä kertaa. Toivottavasti tuleva vuosi tuo vähän vaihtelua kokonaisuuksiin sekä rohkeutta pukeutua muihinkin kuin t-paitoihin. Sekä luonnonvaloa, jottei tarvitse kuvata salamavalon raiskaamia kuvia pimeissä sisätiloissa!
Tutustuin töiden kautta työkaveriini Erikaan ja muutaman kuukauden alkulämmittelyn jälkeen tajuttiin että tullaan toimeen aika hyvin keskenään. Henkevät työkeskustelut illan pimetessä on taattu, ja hervottomat hengästymisnaurut, kun kello alkaa lähetä liikkeen sulkemisaikaa.
2. Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?
Hyppäsin benjihypyn. Ja olen itsestäni sen johdosta hirveän ylpeä. Yhtään painajaista putoamisesta (klik) en ole nähnyt enää hypyn jälkeen, kokemus oli varmaan niin kauhea :'D Samalla kertaa olin myös ensimmäistä kertaa kuvaamassa festareilla pressipassilla (klik), yksi keikka vain, mutta kerta se on ensimmäinenkin.
3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Kyllä, edelleen sama parisuhde.
4. Kerro pari parasta muistoa tältä vuodelta.
Tuska 2012 oli aika riemukas, mukana oli mukavaa porukkaa ja keikat rytisivät. Hyppäsin benjin, sain työhuoneen, olin mukana mukavissa illanistujaisissa, sain valtaman määrän uusia tatuointeja ja reissasin Helsingissä, Oulussa, Raahessa sekä Jyväskylässä.
5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En ole.
6. Oletko muuttunut paljon kuluneen vuoden aikana?
Ehkä jonkin verran. Hieman voimattomammaksi ja työorientoituneemmaksi.
7. Oletko oppinut uusia taitoja?
Kyllä, mm. asiakaspalvelutaitoja, rahastonhoitotaitoja, toiminimen ylläpitotaitoja.
8. Oletko saanut porttikieltoa mihinkään tämän vuoden aikana?
En.
9. Oletko ollut elokuvissa yksin tämän vuoden aikana?
En ole ollut.
10. Oletko ottanut tatuointia / lävistystä viimeisen vuoden aikana?
Kyllähän niitä muutama on tullut otettua. Kahdeksan erillistä tatuointia (kaksi enkeliä, timantit, steamuska, gasmask lady, ruttotohtori, teksti) plus kahdeksan erillistä sessiota vasemman käden sleeven valmistumista ajatellen (mm. steampunk-pääkallo-mekaniikkahässäkkä, zombiekäsi, kamera, anatominen sydän, silmä yms.)
Lävistyksistä comebackin tekivät nenäkoru, neljä huulikorua ja pari korvareikää sekä kävin otattamassa microdermalit otsaani.
11. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Synnytti.
12. Kuoliko kukaan läheisesi?
Kyllä kuoli, mummi laitettiin multiin kevään lopuilla.
13. Missä maissa kävit?
En käynyt ulkomailla.
14. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?
Käydä ulkomailla, harrastaa enemmän liikuntaa ja ylipäätänsäkin harrastaa jotain sekä viettää enemmän aikaa ystävien kanssa.
15. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?
4.2 sain puhelinsoiton, joka muutti koko vuoden 2012 sekä varmaan koko elämäni.
16. Vuoden suurin saavutuksesi?
Isompia saavutuksia on kaksi kappaletta viime vuodelta. Vuosi sitten kitisin sitä, ettei elämälläni ole suuntaa enkä koskaan saa työhuonetta. Nyt minulla on paikka jossa työskennellä ♥ Korkeanpaikan kammoinen tyvär myös hyppäsi benjihypyn, kyllä siinä oli miulle ihan tarpeeksi yhdelle vuodelle.
17. .. ja suurin epäonnistuminen?
Olisin voinut olla vuoden loppukuukausina vähän enemmän kiinni omassa elämässäni.
18. Kärsitkö vammoista?
Selkä reistaili, mutta se reistailee aina.
19. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Elämäni ensimmäinen nahkarotsi (klik), uudet silmälasit (klik) sekä ensimmäiset New Rockini (klik).
20. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Mies on varmaan ollut aika kovilla, kun Aino & Infernaaliset Standardit on koittaneet hioa lyriikoitaan, mutta hyvinhän tuo vielä on kestänyt. Työt ja opiskelut on vieneet ajasta niin suuren osan että huh-huh. Erika on myöskin töissä jaksanut istuskella ja kuunnella sekä keskustella meidän henkeviä lörinöitä aika kiitettävästi :)
21. Mistä innostuit eniten?
Lävistämisestä, tatuointien ottamisesta ja työstä.
22. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Surullisempi, valitettavasti.
23. .. lihavampi vai laihempi?
Lihavampi.
24. .. rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi.
25. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän / vähemmän?
Enemmän kavereita, vähemmän vastuualueita. Vastuualueita onkin nyt pudoteltu pois ihan tiuhaan tahtiin ja ensi vuosi voi alkaa ehkä pikkiriikkisen raikkaammalla mielellä.
26. Rakastuitko tänä vuonna?
En rakastunut uudelleen, niin sanotusti.
27. Mikä oli mieluisin tv-sarja jota seurasit?
Walking dead. Miehen kanssa nauhoitettiin ja katsottiin yhdessä jokainen jakso, erittäin harvinaista!
28. Vihaatko tällä hetkellä ketään jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En.
29. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Maxence Ferminen Lumi. Kirja pisti ajatuksia lentämään sekä myös kasaan.
30. .. entä musiikillinen löytö?
Nahemah ja Huoratron.
31. Mitä halusit ja sait?
Työhuoneen, työn, ympäristön sekä yrittäjänä olemisen ilot sekä surut.
32. Mitä halusit, muttet saanut?
Enemmän vapaa-aikaa läheisille ja ystäville. Työt imaisivat aika ison osan kaikesta mahdollisesta ajastani (klik) ja loput ajasta yritin vain ladata akkuja. Pimeä syksy sitten söikin suurimman osan energioista heti alkutekijöissään ja löysä loppuvuosi jäi harmittamaan itseäänkin. Mitään ei vain jaksanut alkaa tekemään.
33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Virallisena syntymäpäivänäni olin Raahessa viettämässä juhannusta, mutta ystäväni kanssa juhlimme yhteissynttäreitä vähän ennen virallista päivää (klik).
34. Ketä kaipasit?
Kaukana asuvia ystäviä. Sain onneksi poismuuttaneita vierailemaan Rovaniemelle sekä itse käytyä Jyväskylässä moikkaamassa ystävää.
35. Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Työ.
36. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2012?
Musta ja bändipaitapainotteinen.
37. Kerro elämänohje, joka sopi vuodelle 2012.
"Mitä me muista, kun ei muutkaan meistä" ? :D
. : ✯ : .
Sellainen vuosi 2012, oli meni ja kuopattiin. (Vuoden 2011 kyselyn voi kurkata täältä.) Ajattelin tehdä viime vuoden asukokonaisuuksista vielä postauksen kunhan kerkeän. Oli jotenkin ihmeellistä käydä postauksia läpi ja katsella mitä on tehnyt, kun syyskuusta tuntuu olleen pari päivää ja ohitse on hurahtanut yhtäkkiä huomaamatta kolme kuukautta. Joku varastaa minulta aikaa.
Olen todella tyytyväinen, että sain viime vuonna tehtyä yhden päiväpostauksen (klik) ja muutenkin pidettyä blogia hengissä suhteellisen tasaisesti. Muutamina kiireisimpinä kuukausina (kuten heinäkuu ja joulukuu) päivityksiä tuli hieman vähemmän. Olen ihan yllättynyt myös siitä, että lukijoiden määrä on ollut nousussa, vaikka blogilla ei ole mitään sen kummoisempaa teemaa tai suuntaa.
Ps. Kommenttiboksiin oli kommentoitu, etteivät kaikki postaukseni ilmeisesti näy bloggerin feedissä kuten pitäisi. Kärsiessäni lukijat gadgetin määrittelyvirheestä (klik) vaihdoin hetkeksi blogin url-osoitetta ja palautin sen sitten takaisin. Tämä saattaa aiheuttaa sen, etteivät kaikki postaukseni näy feedissä. Jos haluat aktiivisesti seurata blogia, suosittelen lopettamaan blogin lukemisen ja sen jälkeen liittyvän blogin lukijaksi uudelleen. Itselläni tämä on korjannut postauksien näkymistä blogeilta, jotka ovat vaihtaneet url-osoitettaan.