Lokakuun ostolakko & 2010-2011

Pohjustin nyt syyskuun viimeisenä päivänä huomenna alkavaa lokakuun ostolakkoa. Sovimme siis Kreivittären kanssa ettemme osta mitään lokakuussa. Lähinnä tämä koskee siis vaatteita, asusteita, koruja ym. krääsää. Ajattelin kuitenkin parhaani mukaan minimoida kaiken muun paitsi ruuan ostamisen. Valmistauduin siis ostamalla kaappiin sampoota, kynsilakan pikakuivattajaa, dödöä, kajaalin sekä mustan cracked-kynsilakan. Aikaisemmin olen ostanut jo suihkusaippuan ja hoitoaineen.

Saa nähdä mitä tulee, saa varmaan pysytellä kaukana huuto.netistä, nettikaupoista sekä kaupungilla vaatteiden selailemisesta. Kerron kyllä vieroitusoireista täällä jos niitä tulee. Epäilen kyllä vahvasti ellen satu törmäämään johonkin tuotteseen jolle sydän aivan sulaa.

Kreivitär myös haastoi minut 2010 - 2011 tehtävään. 

"Valitse kaksi kuvaa, joista toinen on otettu syksyllä 2010 ja toinen nyt 2011. Tämän jälkeen haasta kolme muuta bloggaajaa."

Syksy 2010.

Yksi kahdesta kuvasta jonka löysin viime syksyltä itsestäni. Oiskohan pitänyt olla enempi kameran edessä kuin takana? Päällä hame sekä joku musta toppi näköjään. Musta-vihreät rastat sekä biohazard-koru. Olimme viettämässä ystäväni 18-vuotissyntymäpäiviä ja olin jopa hieman laittautunut. 

Kuva syksy 2011. 

Viime lauantailta. Uutta tukkaa ja ulos lähdössä. Näytän paljon vanhemmalta ja vähemmän pyöreäpäiseltä. Johtuu ehkä hiuksista. Olen 2010 kuvassa jotenkin viattoman näköinen.

Aamu oli ihana. Kävelin Kasmirrockerin peitemeikkimalliksi Kemijoen toiselle puolelle aamulla. Ah sitä auringonpaistoa ja upeaa ilmaa. Kaupunki tuntui aivan leiskuvan auringonsäteissä. Onneksi sekin muuttui sateeksi ja viimaksi iltaa kohti.

Olen tänään suorittanut valokuvauskurssin kuvaustehtävääni. Perjantai 00.00 - Lauantai 00.00 (24h ajalta) pitää kuvata kaikki ihmiset joiden kanssa keskustelee ja vielä jollain metodilla. On ollut hauskoja hetkiä kun olen viettänyt suuren osan päivästä kaupungilla, ensin Kasmirrockerin ja sitten L:n kanssa. Myyjät on olleet liikkeissä ihmeissään kun olen pyytänyt kuvattavaksi pienen small talkin jälkeen.

Ps. Olen niin jöötti että istun yksin kotona ja siemailen halpaa punaviiniä prameasta lasista.  (Toim. huomio; ei se ole jöötti, eikä edes gootti, liekö edes tietää mikä on. Uriah Heepin mukaan Lady in Black kuitenkin.)

Rapid eye movement

Koko viikko on näyttänyt ja tuntunut tältä tähän asti. 

Opiskelua höystettynä opiskelulla ja pikkuisen töilläkin.

Olen tullut kotiin vasta pimeän jälkeen.

Onneksi aamukahvien seuraksi hankittu lehti päätti muistaa iloisesti. 

En osannut ollenkaan odottaa.

Tänään kävin kuuntelemassa valokuvaaja Jaakko Heikkilän seminaarin kirjastolla. Gallery alavalikon Innocent Shores-teeman ensimmäinen kuva pysäytti minut useampi vuosi sitten Tornion Aineen taidemuseolla. Yritän itse valokuvata kliseitä ja opetella aina kun kerkeän. Valokuvausblogi tulee pursuamaan syksyisiä kuvia.

Studiokuvausta pukkaa, sekä muotokuvan muodossa, esineen kuvauksen muodossa että "epänormaalissa" valokuvauksessa.

Runko on puuta, pää on rikkiä

Kokeilin iltapäivällä lakata kynnet vähän nätimmäksi edellisten läpinäkyvien kynsilakkojen paikalle. Hopeisella Depend-lakalla sai todella nätin pohjan siniselle Depend cracked-lakalle. Ihanan helppoa, olen kyllä noiden cracked lakkojen vietävänä. Näyttävät kynnet ilman vaivaa. Olen aika kyllästynyt lakkaamaan kynnet aina ainoastaan yhdellä värillä. Mitään kiemuroita en osaa oikein taiteilla ja kynsitarratkin näperrän ajatuksissani irti päivän tai parin sisällä.

Lauantaina kävimme illalla miehekkeen kanssa Grandessa iltalimpparilla ja -teellä. Uusi H&M:ltä löytynyt paita päätyi ulkoilemaan kanssani. Kunnon rock-olo tämän uuden tukan kanssa.

Ja naamakin näytti aivan siedettävältä. Hieman ruskeanpunaista huulipunaa sekä valko-ruskeat luomivärit. Mukavasti korostaa tämä tukka taakse kammattuna silmiä.. Erottuvat jopa edukseen. Irrottelin tuossa tänään ostamistani punamustista villarastalisäkkeistä rastoja yksitellen. Jos saisi joku päivä taiteiltua vaikka tukan lisäkkeillä vuoratuksi. Pitää nyt kuitenkin nauttia tästä freesistä uudesta tukasta vielä muutama päivä tällaisenaan. 

Vitsi kun joku olisi sanonut sille ylipainoiselle teinitytölle joka muutama vuosi sitten olin, että kaikki tulee kyllä muuttumaan hyväksi ja näyttänyt kuvan itsestäni nyt.. Olisi ollut ehkä tasapainoisempaa olemista jo pidempään.

Olisin ehkä tykännyt itsestäni hitusen enemmän silloin. Olisin voinut katsoa ulkonäön lävitse sitä henkilöä, joka sisältä olen ja kasvaa itsekseni aiemmin.

Hurja viikko tulossa, saa nähdä miten lähtee käyntiin.

Uusi tukka

Toissapäivänä aloin murehtimaan tätä kuontaloani. Viime kampaajalla käynnistä kerkesi vierähtää päälle puoli vuotta ilman että edes huomasin asiaa. Paitsi että takajeejee alkoi näyttää jo niin mulletilta.. Soitin sitten kampaajalle että pääsisinkö millään heti tänään saksittavaksi ja aikahan löytyi kolmeksi.

Kulmakarvatkin ihan kurtussa kun tukka on niin plääh. (Eilisellä punaviinillähän ei ole osuutta asiaan!)

Ja takana ei minkäänlaista muotoa. Olen itse lyhennellyt kevään-kesän-syksyn mittaan tuota mullettia ettei se vallan pääsisi valloilleen. Lähdinpäs sitten lähestymään kampaamo Hairlekiinia selkeän vision kanssa. Kampaaja ymmärsi heti mitä halusin ja otti todella reippaasti sivut koneella alkajaisiksi.

Tässäpä tätä kuontaloa, näkyy paremmin jos aukaisee isommaksi kuvaksi. Päälle korkeaksi tupeerattu tukka ei näytä aivan minulle, mutta alan varmaan kampaamaan tukkaa jommalle kummalle puolelle päätä. Myös rastojen kiinnittely tukkaan onnistuu paljon kivuttommin kun alue jossa hiuksia on on paljon pienempi. Niska lyhennettiin aivan siiliksi ja se yhtyy tuohon päälytukkaan nätisti.

Tykkään niin hirmuisesti! Varasin heti 5 viikon päähän sivujen ajeluajan ettei pääsisi taas hiusten ylläpitäminen rupsahtamaan.

Löysin samalla Seppälästä laukun. Kävin L:n kanssa kahvilla ja kiertelimme liikkeitä. Tämä peruslaukku jota olen katsellut kolmena kertana Seppälässä oli vihdoin tullut alennukseen. 19,90 euroa maksoi ja sain kuitattua sen voittamallani Stockmannin lahjakortilla sekä Seppälän lahjakortilla. En ollut aiemmin tiennyt että Stockmannin lahjakortit käyvät myös Seppälään, mutta eräs Stockman beautyn myyjä minua tästä valaisi pari viikkoa sitten. Olen tosiaan voittanut eräästä blogiarvonnasta lahjakortin ja Rovaniemellä ei ole Stockmannia vain Stockman beauty -liike josta en koskaan löydä mitään. Tulipas sekin käytettyä pois.

Laukku on juuri niin iso että imaisee sisäänsä viikonlopun yöpymistarvikkeet tarvittaessa. Se sisälsi myös pitkän olkahihnan joten liikutteleminenkin on helpompaa. En ole oikein koskaan näistä "käsilaukku-mallin" laukuista perustanut. Olkalaukut sopivat itselleni parhaiten.