keskiviikko 15. elokuuta 2012

Blood Red Riding Hood

Kuvaaminenkin maistuu taas joltain, kun Firkus Sinlandia keikkakuvat onnistuivat niin hyvin (klik klik & K-18). Palkitsin itseni ennen keikkaa uudella kameralaukulla. Hävetti kaivella ihan asiallisen kokoista kameraa sekä vaihtoobjektiivia aina vanhasta olkalaukusta. Nyt ei enää tarvitse. Vaihtelu myös piristi kuvaamista, ei ollut saman baarin samoja valoja ja samoja pieniä paikallisia bändejä tai jonkun toisen paikkakunnan pieniä paikallisia bändejä kuvattavana. Vaihteluun voisi tottua. Opittavaa kuvauksesta ja tekniikasta on hurjasti, mutta kuvaamalla myös oppii. Ensimmäinen kerta lavan ja yleisön välissä oli kuin välitulessa olisi seissyt, mutta eiköhän tuohonkin totu ajan kanssa.



Tämä viikko on ollut hyvä-tukka päiviä täynnä. Kuontalo tuntuu asettuvan aina ilman kitinöitä kohdalleen. Olokaan ei ole enää niin pöhöttynyt kuin viime viikolla ja löysin kirpputorilla kierrellessä itselleni uuden kahden euron neuleen, joka istuu kuin valettu. Hoikistaa ja roikkuu päällä. Posti kiikutti kotiin myös uuden Murderdollsin t-paidan sekä Behemothin pitkähihaisen bändipaidan. Bändipaitakokoelma alkaa olla niin kattava, että voisi käyttää kuukauden jokaisena päivänä eri paitaa.


Löysin viikonloppuna vessan kaappeja siivoillessa punaisen luomivärini. Piti päästä heti testaamaan uuden paidan kanssa mätsäävää väriä. En osaa oikein sanoa sopiiko kultainen punaisen kanssa, mutta oli kyllä kokeilunarvoinen yhdistelmä. Simmutkin näyttävät isommilta ja jotenkin enemmän päähän sopivilta punaisen värin kanssa



Mammani oli kuukauden reissulla Euroopassa ja toi tuliaisia. Sain muun muassa pienen suojelusenkelirasian, kakku- sekä piirakkalapiot ja kiivilusikan. Kyllä kiivillekin on oma sille vartavasten suunniteltu lusikkansa. Taustatietona sen verran, että perheemme harrastaa omituisia keittiötarvikkeisiin liittyviä tuliaisia. 

Yritän lietsoa itseeni liikuntainnostusta, mutta olo on kuin isolla epäsopivalla lahnalla. Sohva, tuo elämäni rakkaus, kutsuu laiskahtavaa sieluani niin useasti iltaisin. Onneksi teen juominen vie ajatukset pois mässäilyn parista. Muutaman viikkoa menee varmaan tätä fiilistä potiessa, mutta kun ruokailut saa kuntoon niin eiköhän tuo liikkuminenkin tule mukaan kuvioihin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti