Saimme alkuviikosta tosiaan tehtyä toisenkin timantin toiseen jalkapöytääni. Tällä kertaa ei yhtään jännittänyt kiivetä piinapenkkiin, sillä viimeksi tehty vasemman jalan timantin tekeminen ei käynyt ollenkaan kipeää. Päin vastoin, sen tatuoiminen oli yksi miellyttävimmistä kokemuksistani. Jäi päällimmäisenä mieleen, että olisi pitänyt jännittää enemmän!
Muutama kyseessä oleva kirosana pääsi kyllä suusta, sillä oikea jalka oli kymmenen kertaa herkempi työstöalusta uudelle tatuoinnille. Kaikki luut, rustot ja muut joiden päältä jyllättiin tuntuivat kipristelevän kivusta. Maatessani penkissä ja puristaessani nyrkissä olevia käsiäni otsaa vasten mietin taas omaa järkevyyttäni.
Työ saatiin kuitenkin tehtyä pienen kiroilun saattelemana ja hyvin kaunishan siitä tuli. Illalla jalka turposi kuin pesusieni vedestä ja jalkapöydän ihon sekä luun välissä tuntui olevan pieni pussillinen vettä, joka teki kävelemisen todella hankalaksi. Turvotus laski kuitenkin seuraavaksi päiväksi ja on nyt lauantaina jo vallan kivuton.
Tsumtsi tsum. Jalat paketissa operoinnin jälkeen. Vasemman puoleiseen timanttiin lisättiin hieman väriä samalla. Jalkapöydän tatuoinnit ovat niihin kohdistuvan kenkien ja sukkien hinkkauksen vuoksi kuuulemma herkät tulehtumaan, mutta olen saanut omani pidettyä hyvässä kunnossa. En tosiaan ole vain lenkille päässyt keskiviikon jälkeen, mutta otetaan takaisin kun jalka paranee.
Fresh, tekopäivänä otettu kuva. Nyt jo hieman rupea muodustunut tatuoinnin päälle, tuolla se bepanthenissa uiskentelee. Ah, tervetuloa kesä sekä ballerinakengät ja -sukat! Seuraavana vuorossa ensi kuun puolen välin paikkeilla vasemman käden sleeven jatkoa. Ehkä mie kestän sinne asti :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti