Lauantai-iltapäivä kului tosiaan piinapenkissä istuskellessa. Uutta leimaa vasemman käden sleeveen tehtiin kaksi ja puoli tuntia ja tulihan siitä vain hieno!
Kerkesin vielä fiilistellä tyhjää kättäni jonkin aikaa, kun Erika valmisteli kuvaa ja stenciliä. Se on ollut tyhjä päälle kaksikymmentä vuotta ja näkyvimmät tatuointini siroja tai sijoiteltuna selkään. Zombiekäsi aloitti nyt sitten ns. näkyvien isojen tatuointien sarjan, joka jatkuu kunnes vasen käsi on kämmenestä olkapäähän aivan täynnä. Pisti pikkuisen jännittämään.
Valmis piirros ja stencili ennen laittoa sekä kuvan paikoilleen asettelua. Hyväksyvä nyökkäys ja ei kun hommiin.
Käsi oli huomattavasti olkavartta lempeämpi työskentelyalusta eikä käynyt itselläni juurikaan kipeää. Mitä nyt viimeiset valkoisen värin lisäykset ovat aina tuskaa, kun tikataan jo valmiiksi tikatulle alueelle. Aina helpompia paikkoja tatuoidessa pistää miettimään, että miltähän esimerkiksi kyynerpää, käsitaive ja kämmen tuntuvat työskentelyalustana sitten joskus.
Ready and packed up!
Sekä seuraavana päivänä ilman rasvaa ja parempilaatuisena kuvana. Onhan se upea. Päätimme, ettei pilata hienoa mustavalkoista kuvaa tehosteväreillä. Käsi olisi kyynerpäästä alaspäin mustavalkoista ja tehostevärit tulevat ns. liukuviksi kohti olkavartta, jossa on aika paljon vihreää väriä pääkallon ohessa. Käsi voi yllättävän hyvin, nauratti vain herätä sunnuntaiaamuna. Olin ilmeisesti nojannut käsivartta naamaan nukkuessani ja löysin musteista rupea herätessäni otsasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti