Kävin viime viikolla ihan asioikseni shoppailemassa työkaverin kanssa. Päätin lähtiessä, että ainakin yhden vaatekappaleen ostan, sellaisen joka tuntuu mukavalta päällä nyt näillä vartalon muodoilla ja on baarikelpoinen. En mitään turhaa enkä mitään mikä ei istu tai tuntuu huonolta. Hirvee määrä ähinää ja puhinaa, kun värkkäsin itseni toinen toistaan kauheammilta näyttäviin väköstyksiin sovituskopeissa, mutta löytyihän sieltä kuitenkin jotain!
Alla olevassa kuvassa päällä oleva paita päätyi sitten ostoslistalle. Molemmissa hihoissa on neljä reikää olkapää-kyynerpää akselilla ja paita tuntuu todella mukavalta päällä. Onneksi luotin siihen, että Seppälä ei varmasti petä. Olihan sielläkin pastellisävyisiä telttoja ja ihan kauheita osa, mutta myös perusvaatteita.
Mies tilasi iltoihin katseltavaa, sillä missasimme yli puolet YleTeemalla pyörineistä tunnin dokumenttipläjäyksistä. Nyt saa katsella aivan omalla tahdilla läpi metallimusiikin historiaa.
Ja surukseni toinen microdermaleista päätti ottaa ja kasvaa ulos. Nappasin korun irti otsasta viime viikon puolella. Koru alkoi ensin vaivata microdermalin tappiosan näkyviin tulemisella ja pienellä punoituksella. Parin päivän sisään alkoi kuultaa toinen ihon alla olevista laatoista näkyvillä. Ja siitä taas parin päivän päästä iho pakeni siitä kokonaan ja laatta nousi ihon päälle. Ei ollut kuin laittaa hanska käteen ja ottaa koru pois. Kaikki menestyshäslinki ilman sen kummempaa kipua tai draamaa. Mutta olo on vähän toispuoleinen nyt kyllä.
Arpi on ihan siistin näköinen ja toinen microdermali vaikuttaa voivan ihan hyvin. Että kahtellaan nyt sitten, että mitäs sitä tekisi tasapainottaakseen tuota naamavärkkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti