Naked truth

Melkein kaikki kuvat joita näemme päivittäin, käsitellään jollain tavalla. Virheiden poistoa, naaman kiiltoa, jenkkakahvat, finnit yms. Siksi lueskellessani aamulla Mustaa maitoa - blogia ja Miklan sinne linkittämää Tyyliä metsästämässä -blogin postausta päätin itsekin kantaa korteni kekoon. Sillä meidän huushollissa ei herätä meikit tällingissä, ellei kyse ole pitkään venähtäneestä baari-illasta ja silloinkin ne meikit on jossain muualla kuin silmissä. Päätin itse jättää meikit kaappiin ja näyttää vain miltä photaroimaton ja photaroitu kuva näyttävät toisiinsa verrattuna. 

Kuva noin viiden minuutin photoshop-käsittelyn jälkeen. Ei vaatinut kovasti edes vaivaa.

Originaali, kamerasta suoraan saatu, vain kuvan kokoa pienennetty.

Tykkään itsekin korjailla virheitä. Kiillot naamasta saa onneksi pois jo meikkivoiteella ja puuterilla ettei editointivaiheessa tarvitse olla näin radikaali. Viime joulukuussa muistutin totuudesta valokuvausblogipostauksessani täällä. Photoshopin ja kuvankäsittelyohjelmien kautta kaikki on saatavillasi. Olen itsekin sitä mieltä, että ihmisen kuuluu näyttää luonnolliselta, mutta siitä huolimatta käsittelen melkein kaikkia kuviani jotenkin. Ristiriitaista, pitäisiköhän mennä vähän itseensä ja tuntea pistos rinnassaan tästä täydellisten mielikuvien jakamisesta aiheutuvista paineista. 

Puolustuksekseen voi kai sanoa, että jätän lävistysarvet aina naamaani photaroidessa? :D Heikko puolustus, mutta kuitenkin, tuntuisi typerältä patch toolilla korjailla sellaisia asioita jotka eivät meikilläkään peity. Eron huomaa myös siinä, kun blogin pitäjä kuvauttaa itse itseään tai kun on jonkun toisen kuvattavana. Sama henkilö näyttää kahdessa kuvassa kahdelta eri henkilöltä.

Harvoin sitä tulee tällaisia photobomber kuvia julkaistua blogissa.

Pitäisiköhän sitä kerran viikossa aina jossain postauksessa julkaista "the truth"-face, eli kuva ennen kuin pynttäytyy parhaimpiinsa ja meikkaa naamansa. Tai laittaa jonkun ulkopuolisen ottamaan kuvan ja joutuu julkaisemaan sen, vaikka se ei omaa silmää miellyttäisikään. Montakohan kuvahelmeä on jäänyt kansioihin pölyttymään, kun itse on kauhistellut että herran jumala tuoltako mie näytän, kun nauran suu auki!