Lauantaina kaksien töiden jälkeen, kuusipäiväisen viikon ollessa ohitse, hilpaisin kotiin, vedin subin patongin naamaan, 20 minuutin pikapäikkärit sekä virkistävän suihkun ja valmistauduin lähtemään ihmisten ilmoille. Lokakuu meni keikkakuvauksissa, sairastellessa, sekä reissussa, joten iloliemettömän lokakuun jälkeen oli ihan mukava vähän aukaista viinipulloa hyvässä seurassa.
Piti kaivella korulaatikkoa aika pitkään, jotta löysin yhden niistä harvoista sormuksista joita käytän edes harvakseltaan. Töissä tarvitsen kumihanskoja ja käsienpesua koko ajan, joten siellä ei tule käytettyä mitään käsikoruja tai sormuksia. Heti vapaalla kaikki killuttimet ja rihkamat niskaan vaan.
Baariin tullessa kävi pieni haaveri.. Ei vaines, törmäsin Kreivittäreen..
.. joka oli hieman päässyt läträämään tekoverellä. Jotenkin parin viinilasillisen jälkeen oli sellainen olo, että tekoverta piti saada omaankin naamaan. Halloween kun meni vähän ohitse.
Erikan kanssa irroittelemassa. Oli kaiken kaikkiaan oikein hauska ilta. Illalla soittaneet bänditkin yllättivät iloisesti. Pienimuotoinen kulttuurisunnuntai tuli vietettyä Helene Schjerfbeckin elämästä kertovan monologin parissa. Mamma vei minut toisin sanottuna teatteriin. Esitys oli todella hyvä ja nosti hieman kyyneltä silmäkulmaan. Nyt loppuilta meneekin päänsärkyä taltutellessa sekä ihmetellessä. Kroppa on niin kuivunut, että olen juonut varmaan kolme litraa vettä.
Verisen teeman jatkoksi vielä viime keskiviikon halloween-kynnet, joihin inspiroiduin Lady Narcissan blogissa esitellyistä halloween-kynsistä. Tosin, jälkeni on aika paljon enemmän suttuisempaa ja kehnompaa.
Marraskuun kuukauden kappale
Disease of the Nation - Kansakunnan tauti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti