Kävimme Ayan kanssa shoppailemassa maanantai-iltana. Kokeilin muun muassa ylläolevaa mekkoa, mutta väri osoittautui auttamattomasti vääräksi. Yritin etsiä tulevana viikonloppuna olevaa väitöstilaisuutta varten juhlamekkoa. Olin kerrankin avoin sen suhteen, että juhlamekon ei välttämättä tarvitsisi olla musta. Olin niin väärässä. Valkoinen/vaalea väri vetää kaiken värin pois iholtani. Parhaiten kroppaan sopivat tummat värit, jostain syystä. Juhlamekkoa en kuitenkaan löytänyt. Maksimekot, pitsihörsöt ja nahkakauheudet kävelivät vain vastaan kaupasta toiseen. Kukahan näitä kolttuja suunnittelee ja kenelle.
Sorruin kuitenkin muihin shoppailuihin. Älkää huolestuko, kyseessä eivät ole oikeat uudet silmälasini vaan pikkujouluja varten hankitut kakkulat :D Näytän kuulemma Jorma Uotiselta. Paras sijoitus kyllä. 3,90 maksoivat kakkulat ja repeän aina nauramaan, kun katson itseäni peilistä nämä päässä. Ostin myös mustat perusfarkut sekä mustat kotihousut, mutta jäi kyllä shopbailut niin laimeaksi, etten ehkä ala kuvaamaan niitä erikseen.
Ulos lähdössä. Näytän enemmän siltä että olisin menossa lumilautailemaan kuin lenkille. Olen yrittänyt päästä taas liikunnan makuun muutaman viikon sairastelutauon jälkeen ja kävin itsenäisyyspäivän iltapäivänä äitini kanssa lenkillä. Sunnuntainen ja eilinen lenkki sekä maanantainen ja tämänaamuinen 30 minuuttinen kuntopiiri painavat nyt aika mukavasti lihaksissa.
Joulu saapui myös kotiin itsenäisyyspäivänä, kuten viime vuonnakin. Kiva traditio, kun sekä minulla että miehellä on varmasti itsenäisyyspäivänä vapaata. Kämpän joulukuntoon saattaminen vie kuitenkin jonkin aikaa. Joulupallo roikkuu makuuhuoneen ikkunaa koristamassa.
Tähti roikkuu keittiössä.
Ja joulukuusi saatiin kasattua ja koristeltua. Kyllä, se on musta-hopeinen kuusi, josta löytyy hopeisia ja violetteja palloja sekä violetteja tähtikoristeita. Sekä yksi Raving rabbid. On ainakin meidän näköinen.
Näytelmän pressikuvien editoinnin, lenkin, kuusen koristelun, kahden pyykkikoneellisen, ruoan laiton, imuroinnin ja joulutorttujen leipomisen jälkeen sai vihdoin levätä. Asettelin itseni sohvan nurkkaan glögin ja joulutortun kanssa sekä katsoin linnanjuhlat a:sta ö:hön. Tunsin itseni niin keski-ikäiseksi kommentoidessani asuja miehelleni, joka pelasi vieressä Skyrimiä.
Riikka Pulkkisen puku jäi itselläni mieleen kauneimpana. Voi olla jotain tekemistä tuon vihreä-mustan yhdistelmän kanssa. Linnanjuhlien selostuksesta ei tarvitse muuta mainitakaan, että mitäpä siihen turhaa panostamaan. Kunnon änkytystä ja sekoilua oli se setti kyllä tänä vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti