Sunnuntaina alkoi olla aika nuutunut meno. Mieheke katsoi aikatauluja hieman innokkaasti ja olimme odottelemassa porttien avautumista jo 12.30 kun ne avautuivat 13.00 eikä 12.00 kuten luulimme. Hieman odottelua. Itsehän kiroilin hieman sitä etten tarttunut Lidlin siideritarjoukseen, siinä olisi mukavasti istuskellessa yksi siideri mennyt.
Äitini ja veljeni tullessa alueelle istuimme lätisemässä vielä jonkin aikaa. Pikku vilkaisu Impaled Nazarenea ja Kvelertakia kruunasi lähdön anniskelualueelle. Sieltä poistuttiin ihanilta auvoisilta istumapaikoilta (jalat huusi apua) katsomaan Meshuggahia. Mehusukka veti mielestäni paremman keikan kuin viimeksi.
Agnostik Front ei uponnut millään. Yritimme äidin kanssa etsiä hyviä puolia ja äitini sanoin niitä löytyi yksi; "hyvin ne pomppii tuolla lavalla." Olen samaa mieltä. Jex Thoth oli nuorten ihmisten Janis Joplin. Kaunis ääni, simppelit biisit. Menee yksinkertaisemmallekin ihmiselle perille.
Amorphis seurattiin anniskelualueelta sillä johan sekin on nähty varmaan kolme kertaa aiemmin. Misery Indexiä kerkesimme mamman kanssa katsella biisin tai kaksi ennen Turisaksen keikalle kiirehtimistä.
Turisas jätti hieman kylmäksi. Katatonian jälkeen odotetuin bändi itseltäni ja vähän jäi latteaksi show. En tiedä oliko ongelma lavalla vai miksauksessa mutta jotain tuntui puuttuvan. Ja siitä saatiin kiinni vasta kolmen viimeisen kappaleen aikana. Kolme viimeistä kappaletta lähtivät todella hyvin, mutta sitä ennen oli kyllä hieman hakosessa. Ihan okei keikka kuitenkin. Toimisi klubilla varmaan paljon paremmin. Sellaista mahdollisuutta odotellessa.
Amon Amarthin keikka oli todella hyvä ja kruunasi koko viikonlopun. Harmi että jalkapohjia särki tässä vaiheessa jo niin paljon ettei tiennyt oikein mitä tekisi.
Loput Rovaniemen vahvistuksista Amon Amarthin keikkaa seuraamassa.
Maanantai aamuna lähdimme yöpaikasta siirtymään kohti lentokenttää seitsemän aikaan aamulla. Lentokentän aamukahveille meinasi vallan nuupahtaa.
Ja tällä kertaa kerkesin hieman kuvatakin. Torstaina Helsinkiin lentäessä meinasin tehdä kuolemaa koneen laskeutuessa. Ilmeisesti flunssan ansiosta oli hieman röörit tukossa kun heräsin lentotorkuilta sellaiseen tunteeseen kuin joku olisi lyönyt minua taltalla otsaan. Pääkipua jatkui koko laskeutuminen + 10min päälle. Nyt takaisin tullessa ei ilmennyt mitään ongelmia.
//EDIT//
Löytyihän se minustakin pari kuvaa festareilta. Edustus kohdallaan perjantaina. Voisin olla vielä vähän kalpeamman ja latteamman näköinenkin.
M, L ja mie. Ei ole minun kalja, vaan J:n joka pyörii kameran takana.
T, M ja mie selitän.
Yhteenveto;
Festarit menivät kaiken kaikkiaan todella hyvin. Olen vain tulossa vanhaksi. Vuosi vuodelta Tuskan jälkeinen palautuminen kestää aina vain pidempään. Tänään on torstai ja etsin vieläkin itseäni sekä välillä myös jalkapohjiani.
Oli harmi että tämän vuoden bändianti oli edellisvuosien kertausta. Toisaalta eihän noita bändejä maailma ole niin täynnä. Olin kuitenkin nähnyt Amon Amarthin, Devin Townsend Projectin, Morbid Angelin, Arch Enemyn, Epican, Amorphiksen, Meshuggahin, Wintersunin, Moonsorrown, Tarotin, Impaled Nazarenen, Misery Indexin ja Medeian aikaisemminkin ainoastaan Tuskassa.
Note to myself: Jos ensi vuonna on yhtä kuuma, pitää hankkia viuhka ennen festareita.
Päädyin ostamaan koko Helsingin reissulta ainoastaan tämän Moonsorrown paidan jota ei saanut kuin M-kokoisena. Se on aivan liian iso ja odottaa nyt tuolla että jaksaisin kaventaa sen. Siitä syystä selailen intopinkeänä huuto.nettiä ja mietin tarvitsisinko jotain uutta kivaa syksyksi nyt kun palkkapäiväkin lähenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti