Ystävänpäivää, ruokaa, miekannielentää yms.

Tämän päivityksen kuvia katsellessa voi pelkästään kuvasaasteen mukana todeta että kyllä, viimeinen painosaavutus 63,8 kiloa on menneen talven lumia. En ole kyllä käynyt kahteen viikkoon vaa'alla ja elämänkuriin palataan takaisin huomenna, ettei hirveitä pettymyksiä tule.

Ystävänpäivänä haimme miehekkeen kanssa ruokaa kotiin sekä vuokrasimme Looper elokuvan katsottavaksi. Ruokakoomassa oli hankala ottaa selvää elokuvasta, jossa oli aikatasoja vaikka muille jakaa.

Olen leikkinyt InstaPicFrame-sovelluksella puhelimella ja kironnut puhelimeni kameran huonolaatuisuutta.

Perjantaina kävin katsomassa Lucky Hellin sekä hänen miehensä Jussi Paradisen keikan Amarillossa. Suht lyhkäinen setti, mutta sitäkin viihdyttävämpi. Miekannielentää, fakiirimattoilua, kehonhallintaa sekä -kuritusta. Oli ilo seurata esiintyviä taiteilijoita, jotka tietävät mitä tekevät. 

(Kuva täältä.)

Ostin Luckyn ja Jussin keikalta myös Circus Mundus Absurduksen dvd:n vuodelta 2007. Viihdyttävä dokumentti, joka koostuu keikkapätkistä sekä haastatteluista. Olin fiiliksissä dvd:stä, sillä olin unohtanut täysin sen olemassa olon. Ja Circus Mundus Absurdus on ollut kuopattuna 2007 vuodesta lähtien. En kerennyt poppoota nähdä kokonaisuudessaan livenä, niin nyt sentään dvd:llä.

Kävimme työviikon päätteeksi lauantaina Erikan kanssa Comicossa syömässä. Oli todella harmi huomata pääruuan tullessa, että olisimme selvinneet ihan hyvin pelkillä alkupaloilla! :D Kunnon ähkyssä sitten siemailtiin punkkua ruuan päälle.

Vasemman puolinen korva venyi kuluneella viikolla 10mm -> 12mm kevyesti, oikea vielä hieman haraa vastaan ja yritän venytellä sitä rauhalla ja hartaudella. Vasen korva on ollut 10mm koruilla aika löysän tuntuinenkin pitkän aikaan, siksi varmaan antoi periksi niin nätisti. 

Microdermalit on 3,5 kk laiton jälkeen alkaneet välillä vaivailemaan. Viikko kipeenä ja viikko hyvin, viikko kipeenä jne. Ja vuoroissa, elikkä eivät kipuile yhtä aikaa. Mietin, että pahoinpitelenköhän niitä öisin huomaamattani. Toivottavasti ne pysyvät nyt hyvänä, korujen ihon alla pysyvyys ei ole aivan huippuluokkaa. Olisi ikävä. jos vain toinen microdermali irtoaisi ja kokonaisuus jäisi toispuoleiseksi, varsinkin kun olen nähnyt paljon vaivaa tasapainon löytämiseksi lävistysten kanssa.

Sellainen viikko nyt takana. Ruokaisa ja turvottava. Nyt on aika sitten laittaa niskalenkki takaisin paikoilleen ja alkaa kohdella kroppaa kuten sitä kuuluukin, pienellä kurilla ja hemmottelulla. Hyvää, terveellistä ruokaa sekä liikuntaa.

Meinasin myös laittaa kaikenlaiset näytöt pannaan (max. 1h telkkaria ja 1h konetta päivässä) ja availla kirjoja sekä oman mieleni saloja. Edellisestä päivityksestäkin voi päätellä, että olen vähän mennyt kuin liukuportaissa muiden mukana, tyhjänä. Työt, kämppä, nukkuun, herään, työt, kämppä, nukkuun, herään jne, väliajat on täytetty tietokoneella ja telkkarilla. Ajatukset ovat olleet aivan jumissa, liekö olen edes miettinyt mitään, mennyt vaan ja painanut putkessa eteenpäin katselematta ympärilleni. Valokuvaaminenkin on jotenkin jäänyt. Sitä on vaan istunut lasittunein silmin ja miettinyt millainen mun elämä voisi olla, sen sijaan että toteuttaisin siitä sellaista.

Aika ottaa ittensä ja tämä elämä hallintaan!

JOHANNA KURKELA - Sudenmorsian