90-luku nostalgia

Nostalgia-pläjäys 90-luvulta, tai hienoinen resepti kuinka kasvattaa lapsi kieroon! :D Listaan alle muutamia itselleni tuohon aikaan tärkeitä tv-sarjoja, pelejä, leluja yms. Monta varmaan unohtui ja jäi, mutta mieleenpainuvimmat tässä. 

The Tribe

1996

Televisiosarja, jota esitettiin 90-luvun loppupuolella Suomessa Summeri-ohjelman yhteydessä. Aika kultaa muistot, ostin vasta The Tribe ensimmäisen seasonin dvd-boksin. Muistin tarinoiden olevan jotenkin vähän syvällisempiä! Oli pelottava muistaa alkubiisin sanat ulkoa. 11-vuotiaan meikäläisen mielestä Zoot oli kaikista kivoimman näköinen, vaikka se olikin tosi ilkeä.

(Kuva täältä.)

✯

Dinosaur Detective Agency - peli

1993

Pelasin peliä kyllä myöhemmin kuin 1993, mutta pelasinpa kuitenkin. Muistin pelin olemassaolon, kun mies väänsi tietokoneella pelimusiikkia samanlaisilla soundeilla. Oli pakko alkaa metsästää peliä, jossa oli dinosaurus etsivän vaatteissa ja löytyihän siitä esimerkki.

(Kuva täältä.)

✯

Mysteriet På Greveholm 

1996 

Greveholmin arvoitus. Ruotsalainen joulukalenteri ja siihen liittyvä PC-peli vuodelta 1997. Olen katsonut jaksot läpi ehkä kuutisen kertaa. Pelasin peliä muistaakseni ennen kuin näin joulukalenterin kokonaisuudessaan enkä oikein osannut edetä siinä. Hieman tuli nostalgiaa, kun katsoi tuon ensimmäisen avausjakson noin kahdentoista vuoden jälkeen. Lainasin vhs:t yleensä kirjastosta ja katsoin jaksot aina putkeen, bad ass me.

(Kuva täältä.)

✯

Commander Keen - peli

1991

Meillä oli tosi pitkään kone vuodelta 1993 lastenhuoneessa, sillä pystyi pelaamaan korttipeliä, piirtämään paintilla ja pelaamaan tätä Commander Keen-peliä. Muistaakseni mentiin sillä koneella aika pitkään ja se oli jo ostettaessa vanha, eli vuosi on mahdollisesti ollut 1997-1999 paikkeilla. Peli oli huippu, mutta olen superhuono pelaamaan mitään, joten pelasin aina yhteen tiettyyn kenttään asti josta en päässyt enää eteenpäin.

(Kuva täältä.)

✯

Nikke Knatterton

1989

Isä nauhoitti Knattertoneita vhs:lle ja taru kertoo, että olen yksivuotiaasta lähtien katsellut Knattertoneita nauhalta. Kertoo jotain vuosien saatossa muodostuneen huumorin alkuperästä!

(Kuva täältä.)

✯

The Joulukalenteri 

1997

Pelkään vieläkin aivan kuollakseni joulukalenterin alkumusiikkia. Olen ollut seitsemän vuotias joulukalenteria ensi kertaa telkkarista katsoessa ja menin joka kerta Näsän ilmestyessä sängyn päätyn taakse piiloon.

✯

Lady Lovely Locks 

1987

Lapsuuden ystävälläni oli Lady Lovely Locks-vhs jota katselimme, se oli hänen isosiskonsa peruja. En muista kenenkään muun ikäiseni lapsen maininneen Lady Lovely Locksia. Ei mitään hajua esitettiinkö sitä ikinä tv:ssä. Sarja oli aika epic jo nuoressa iässä, lentäviä oravia sateenkaarihännillä! Mitääh. Ja dubbaukset oli muuten ihan just sieltä itestään.

(Kuva täältä.)

✯

Lost In Space-lelu Blarp

1998

Lost in Space-elokuvaan liittyviä Blarp-hahmoleluja minulla on kaapissa tallessa kaksi kappaletta. Aina kun nykyään mietin harkitsevani jotain ostosta yön yli, muistan episodin tämän lelun kanssa. Näin  Blarp-lelun Rovaniemen Citymarketin leluosastolla vuonna ties mikä. Se oli ihana, keltainen, kummallinen, tuijotti minua suurilla silmillään sekä oli ainut kappale laatuaan hyllyssä. Halusin sen ja aloitin 'pakko saada' -puhuttelun äidille. Äiti kuitenkin sanoi, että odotetaan vähän ja ostetaan joku toinen kerta. Olin ihan ok asian kanssa, meillä ei ollut varaa kaikkeen (muistan, että lelu maksoi noin 100 markkaa ja se oli kallis) ja saisin odottaa lelua syntymäpäivään/jouluun tms. Kuitenkin jo seuraavalla kaupassakäynti kerralla viimeinenkin Blarp oli mennyt ja jäin suremaan. En koskaan saisi omaa Blarp-lelua. (Huom, eipä ollut nettikauppoja mistä tilata justiinsa sen mitä halusi.) Olin katkera ja vannoin etten koskaan halua enää mitään leluja.

Matkasimme kesällä pitkin Suomea, äiti tekemässä väitöskirjaansa ja tutkimassa museoiden arkistoja ja me isän kanssa kiertelemässä kaupunkia. Törmäsimme Helsingin lelukaupassa Blarp-leluun ja vihdoin ja viimein sainkin sen omakseni. Riemun määrällä ei ollut rajaa! Blarp oli minun lapsuuteni Baby born ja sillä oli hurjasti erilaisia lastenvaatteita ja syöttötarvikkeita yms. 

Äitini ja tätini lupasivat ostaa minulle joka vuosi yhden Blarp-lelun lisää, "niin kauan kuin kolli ei kotiin pesää tee", elikkäs en hanki miestä. No, lelujahan ei mistään löytynyt enää lisää, mutta viitisen vuotta sitten ostin toisen samanmoisen itselleni kirpputorilta hurjaan 3 euron hintaan. Vaalin näitä leluja viimeiseen asti, kun kaikki vanhat barbitkin ovat jo jatkaneet matkaansa. Niin monet hyvät leikit leikin oman Osmo-nimisen Blarpini kanssa ja se kuunteli murheita, etten raaskisi sitä heittää pois.

(Kuva täältä.)

Ollapa vielä lapsi, viaton ja yksinkertainen. Oliko kellekään mitään tuttuja juttuja?

Katkera Maa

Väsyttää, haukotuttaa ja leukoja revityttää. Olen eilisen RVP-tunnin jäljiltä ihan jumissa, reidet meinasivat lopettaa sopimuksen kesken tunnin ja alla painoi aamulla aikaisin tehty lenkki. Siis paluu kahden viikon mähöilyn jälkeiseen elämään on koittanut. 

Kerrataan kuitenkin viime viikkoa vähän huonolaatuisten kännykkäkuvien kautta. Yritin viime viikolla piirrellä vähän aikani kuluksi. Lopputulos oli hirveetä kuraa, kuten kuvasta näkyy. Olen asettanut kuitenkin kymmenen vuoden pyhäksi tavoitteeksi opetella piirtämään kohtuullisesti. Ihan vain, koska olisi hieno tuherrella vihkoon muutakin kuin vasemmasta kädestä kopsattuja liljoja. Tehdä esimerkiksi vaikka sarjakuvaa. Ei, minä en halua tatuoijaksi vaikka Kat Von D koko ajan telkkarissa pauhaakin ja Jimillä haetaan jotain huipputatuoijaa. Näen päivät päästään, mitä se työ on ja siitä on telkkarin glamouri kaukana. Hyvin harva ihminen on niin hyvä piirtämään, että sallisin hänen koskea neulalla kenenkään iholle ja tekemään kuvan, joka on siinä aina.

Asia, jota olen miettinyt monesti; Miten harhainen ihmisen tulee olla, että hän ajattelee olevansa hyvä piirtäjiä vaikka ei olisikaan? Ehkä se on sama kun laulukilpailuissa on ihmisiä, jotka eivät osaa laulaa ja järkyttyvät, kun eivät pääsekään jatkoon. Tai sitten vanhemmat ja sukulaiset ovat pönkänneet huonoa itsetuntoa ja jonnekin on jäänyt tieto siitä, että on hyvä, vaikkei olekaan. Terve itsekritiikki olisi hyvä jokaisella olla. 

Kävimme mamman kanssa lenkillä neljänä aamuna viime viikolla. Monet ylläolevien kuvien kaltaiset aamut on niitä helmiä joiden vuoksi rakastan asua Rovaniemellä. 

Lipaston remppa sen kun jatkuu. Eipä siinä, en ole syksyn jälkeen siellä tai evakkotiloissa käynytkään. Astmatestien tulokset sanoivat samaa kuin syksyllä, mutta keuhkojen tilavuus on F-talo ajasta hieman parantunut. Sain kuulla, etten tarvitse astmalääkkeitä koko aikaa, mutta jos joudun työskentelemään tiloissa, joissa on huono sisäilma, palaavat hengitystieoireet saman tien. Kiitos kilpailutetut rakennusfirmat ja kusseet työjärjestykset! :)

Kävin torstaina koulukavereiden luona kaffittelemassa. Hieman ääntä kohden saattoi mennä myös lättyä, suklaata ja kääretorttua. Hups! Mutta oli sen arvoista.

Ja sitten perjantaina kävimme Kreivittären kanssa kahvittelemassa pitkän kaavan mukaan. Olen muka ollut niin kiireinen, etten ole kerennyt nähdä kavereita muutamaan kuukauteen kuin liikuntaa harrastaessa. Siihen tulee nyt muutos, olen ihan ääriäni myöten täynnä suorittamista ja hengettömiä päiviä.

(Huom. Ei päivänasu arvoa, puhtaasti tatskaheru.)

Lauantaina istuin apteekissa 30minuuttia, pyörähdin kirpputorilla, nopeasti töissä sekä kävin kuvaamassa Arctic Pride kulkuetta keskustassa. Sain siis viikon aikana aikaiseksi enemmän kuin keskiverto kuukaudessa. Parempi vähentääkin hieman noita näyttöpäätejumitteluita, näyttävät köyhdyttävän kaiken ajattelun pitkällä tähtäimellä.

Olen yrittänyt kuunnella enemmän musiikkia. Siis nimenomaan vaihtelevasti, ei ainoastaan "Last.fm LOVED tracks"-kansiota Spotifysta, johon olen turvautunut ihan liian paljon ja jankuttanut samoja säveliä.

Np. Harmaja - Katkera Maa

Päiväpostaus - maanantai

06.40 Herään, väsyttää ihan hirmuisesti. Olen nukkunut tosi huonosti.

07.03 Mietin kiirettä sekä omaa suhdettani siihen. Olen tehnyt kiireen itselleni ja siitä pitäisi nyt vain päästä eroon, ravistella se irti.

07.13 Päätetään lähteä mamman kanssa lenkille.

07.21 Lataan kahvit valmiiksi odottamaan, kerään roskat pusseihin, normi ja bio menevät erikseen.

07.24 Mietin, että rahat pitää vielä pankkiin, yrittäjän eläkemaksupäivä lähestyy.

07.25 Mietin, että toppahousut puristaa taas, vittu.

07.28 Lähden lenkille ja vien mennessäni roskat roskakatokseen.

07.29 Roskiskatos on täynnä ja mietin itsekseni hetken aikaa kulutusyhteiskuntaa. Ilma on ihan tosi kaunis ja kirpsakka.

08.29 Lenkki tehty ja kotiin. Mies on herännyt ja tekee lähtöä töihin.

08.34 Suihkuun. Mietin suihkussa, että pitäisi leikata joku ihan ufo kampaus. Sitten tajuan, että hitto miullahan on ihan ufo kampaus. Mietin pelkkää otsatukkaa ja naureskelen itsekseni idealle.

08.46 Rasvaan tatskat ja mietin onko ok vai itserakasta aloittaa aamu ihailemalla omaa kättään. Tulen siihen lopputulokseen, että olen vähän narsistinen, mutta annettakoon se anteeksi jos kropassa on ees joku kohta josta pidän. Kampaan hiukset kuivumaan taaksepäin pinnien varaan.

08.55 Aamupalan tekoon.

(Psst. Sain nuo haaremihousut työkaverilta se-ku-vaan. Nauroin niille ensin ihan kuollakseni, mutta nyt en käytä muita kotihousuja. Apua! Ja kiitos Erika. Näyttää tosi uskottavalta, muun muassa Noxan paidan kanssa :D) 

09.11 Koulukaveri laittaa viestiä, siitä tulee tosi hyvä fiilis aamuun. Puhelin on piipannut viime aikoina hirveän vähän.

09.12 Aamupala on valmis. Kananmuna, kaksi kuppia kahvia, jogurttia, marjoja sekä fitness-muroja.

09.15 Alan lukea lehteä aamupalan ohessa.

09.53 Tiskaan.

10.01 Saan tiskattua, siistittyä keittiön ja avaan työpuhelimen sekä pesen hampit.

10.03 Avaan läppärin kuunnellakseni musiikkia, en avaa nettiselainta vaan ainoastaan Spotifyn. Päätän, että tänään on Hanzel und Gretyl aamu.

10.06. Koulututtu soittaa olenko tänään liikkeellä töissä, olisi kiireinen tarve siisteille töissä käytettäville plugeille. Lupaan olla paikalla sovittuna aikana.

10.12 Saan vaatteet valittua (Rytmihäiriön t-paita plus farkut) ja alan meikata. Alkupiste ei selvästi miellytä silmää naaman ilmeen kirkastuessa aste asteelta lopputulosta kohti.

10.26 Saan itseni täyteen tällinkiin ja tukan laitettua. Kuuntelen Johanna Kurkelan Sudenmorsian-biisin repeatilla kaksi tai kolme kertaa kun laitan ripsarin ja viimeistelen meikin.

10.31 Pakkaan laukun. Sinne livahtaa järkkäri, kangaskassi, kalenteri, mp3-soitin, tupakat, käsirasva, käyntikorttikotelo, sytkäri, avaimet, lompakko sekä kolikkokukkaro.

10.36 Tajuan, että oon unohtanut hoitaa kirjanpitohommat. Täytyy nipistää jostain ennen töitä tehtävästä asiasta ja siirrän kirjakaupassa käymisen huomiselle ja alan pikapaperihommiin.

10.47 Paperihommat valmiit, en ole ikinä ollut näin nopea. Muisti on niin lyhyt, että pitää hoitaa asiat aina silloin kun ne on käsillä, eikä myöhässä. Alan lähtä kaupan kautta töihin.

10.55 Kauppaan, kiire! Taas tämä kiire, vaikkei kukaan vielä edes odota minua sinne. On todella kirkas ilma ja aura on käynyt vetämässä tien sileäksi, pelkään lentäväni nurin New Rockien pitävistä pohjista huolimatta.

11.00 Näen ystävän, jonka olen tuntenut kahdeksan vuotta ja jään suustani kiinni tupakan mittaisen tauon verran. Se tekee hyvää. Piristää puhua ja päätän olla olematta tuli perseen alla.

11.08 Puotan kirjanpitohommat.

11.10 Kauppaan! Ostan omenoita, rahkaa sekä banaanin.

11.15 Töissä. Olen viisitoista minuuttia myöhässä ja vaikka itse sanelenkin työaikani, hieman hävettää. Jos joku olisi tullutkin yhdeksitoista ja en olisi ollut siellä, öh. Normaalisti olen noin tunnin aiemmin, mutta aamulenkkeilyt sekoittaa aamujen rytmit :D Työkaverit on työn touhussa ja alan siivoilemaan.

11.20 Otan työkaverin työstä kuvan, siivoan työhuoneeni, desinfioin pöytäpinnat ja luutuan lattian.

12.15  Asiakas soittaa ja sovimme ajan.

12.45 Töissä siistiä, kaffet tippuu ja mietin miten saisin paranneltua työhuoneen järjestystä. Valkoinen lipasto tavaroille hyllyn tilalle, uusi asiakastuoli ja kumihanskatelineiden seinälle kiinnitys. Kirjoittelen ideoita ylös. Mistä saisin työtuolin, joka olisi pieni ja kääntyisi ja makuuasentoon. Tarkistelen korumääriä ja teen ostoslistaa. Olisipa varaa tilata enemmän uusia myyntikoruja.

12.50 Kaulasta joku lihas meinaa jumia kun haukottelen. Mietin hetken venyttelyä, mutta otan ensin kaffea ja luen kirjaa. Kirjoittelen korumateriaaleja ylös. 

13.38 Lukeminen alkaa tökkiä, sillä silmälasit ovat jääneet kotiin.

14.20 Lueskelen kuitenkin lisää ja odottelen asiakasta.

14.00-16.30 Asiakkaita. Lävistykset. Tsekkaan toisen lävistyksen, neuvon vähän asiakasta.Vaihdan pariin kielikoruun lyhyemmän tapin, neuvon korumateriaalivalinnoissa ja kirjoitan korukoot asiakkaille mukaan. Koruostojakin tulee tehtyä.

16.30 Muistan jopa syödä ostamani rahkan! Vissiin vähän koomattaa.

16.50 Työvälineiden pesu ja tarkistus, pakkaus autoklaavia varten.

17.08 Töistä pystybaariin kahville, mies heittää siellä tikkaa. Vaihdan vähän juttuja parin tutun kanssa tiskillä. Naurattaa ja jutututtaa, mutta on nälkä.

17.46 Nappaan miehen mukaan ja menemme kauppaan yhdessä. Normaalisti käymme erikseen, mutta on niin paljon ostettavaa sekä paketin haku, että kahta käsiparia tarvitaan.

17.58 Käymme postissa hakemassa paketin.

18.21 Kotona ruoan tekoon.

19.04 Ruokaa ja salaattia tehdessä juon 2 desiä vettä ruoan alle.

19.10 Päiväruoka, salaattia ja paprika-kana-sipuli-herkkusienimössöä, jossa on tortillamaustetta, ruokakermaa ja tomaattipyreetä. Ihan hyvää! Katsotaan samalla edellisen illan jakso Walking Deadiä nauhalta. Käytän näin tunnin televisionkatseluajan tälle päivää.

20.09 Korjataan ruokahommat pois ja suljen telkkarin. Viikkaan kuivat pyykit kaappiin ja mietin mitä tehdä.

20.27 Laitan kasvanaamion naamaan, sillä viime viikon äpöstelyt on aiheuttaneet alkavia finnejä. Leväytän venytysspiraaliin hieman rasvaa ja sujautan sen korvaan. Kotona kehtaa käyttää hirmukokoista korua, jota ei muualla viitsi pitää. Puhutaan miehen kanssa samalla tuttujen kihloista ja naimisiinmenoista. Alan pestä vessaa.

20.38 Pesen eteisen isot peilit.

20.55 Naamio pois naamasta ja naaman pesu.

21.01 Istun alas enkä tiedä keksinkö muuta tekemistä.

21.07 Ovikello soi, kaveri joka asuu samassa talossa hakee vara-avaimensa lainaan. Rupatellaan ja päivitellään tietoja hetkinen.

21.32 Facebookkaan puhelimella, mies höpöttelee uudesta tietokoneohjelmastaan innostuneena (tuli postissa).

21.50 Iltapalana sitruunateetä ja ruisleipää. Otan lehtilaatikosta ainoan lehden jota en ole vielä lukenut, se on Pirkka-lehti. Väännyyn sohvalle teen ja lehden kanssa viltin alle ja tunnen itseni vähän vanhaksi.

22.11 Pirkka-lehti luettu, puhutaan samalla miehen kanssa elokuvista jotka pitäisi katsoa.

22.15 Hamppipesu ja iltatoimet.

22.24 Vääntäydyn sänkyyn ja nukkumaan, sillä tiedän tiistaiaamunkin alkavan lenkillä.

Ps. Hirveetä neuroottisuushifistelijää minussa houkuttaa tehdä tällainen postaus aina silloin tällöin. Tässä on kiva kontrasti siihen viime kesän (klik klik) päiväpostaukseen. Otin tällä kertaa paljon enemmän kuvia kuin viimeksi. Plus, mielestäni mietin tänä maanantaina paljon vähemmän kuin normipäivänä. Normaalisti minulla on kaikkia hauskoja ajatuksia, jotka jää jakamatta muille. Nyt niitä ei ollut :D Mutta niin, öhnöglamouria by me, enjoy. Ehkä ensi kerralla jotain kevyempää settiä.

Ystävänpäivää, ruokaa, miekannielentää yms.

Tämän päivityksen kuvia katsellessa voi pelkästään kuvasaasteen mukana todeta että kyllä, viimeinen painosaavutus 63,8 kiloa on menneen talven lumia. En ole kyllä käynyt kahteen viikkoon vaa'alla ja elämänkuriin palataan takaisin huomenna, ettei hirveitä pettymyksiä tule.

Ystävänpäivänä haimme miehekkeen kanssa ruokaa kotiin sekä vuokrasimme Looper elokuvan katsottavaksi. Ruokakoomassa oli hankala ottaa selvää elokuvasta, jossa oli aikatasoja vaikka muille jakaa.

Olen leikkinyt InstaPicFrame-sovelluksella puhelimella ja kironnut puhelimeni kameran huonolaatuisuutta.

Perjantaina kävin katsomassa Lucky Hellin sekä hänen miehensä Jussi Paradisen keikan Amarillossa. Suht lyhkäinen setti, mutta sitäkin viihdyttävämpi. Miekannielentää, fakiirimattoilua, kehonhallintaa sekä -kuritusta. Oli ilo seurata esiintyviä taiteilijoita, jotka tietävät mitä tekevät. 

(Kuva täältä.)

Ostin Luckyn ja Jussin keikalta myös Circus Mundus Absurduksen dvd:n vuodelta 2007. Viihdyttävä dokumentti, joka koostuu keikkapätkistä sekä haastatteluista. Olin fiiliksissä dvd:stä, sillä olin unohtanut täysin sen olemassa olon. Ja Circus Mundus Absurdus on ollut kuopattuna 2007 vuodesta lähtien. En kerennyt poppoota nähdä kokonaisuudessaan livenä, niin nyt sentään dvd:llä.

Kävimme työviikon päätteeksi lauantaina Erikan kanssa Comicossa syömässä. Oli todella harmi huomata pääruuan tullessa, että olisimme selvinneet ihan hyvin pelkillä alkupaloilla! :D Kunnon ähkyssä sitten siemailtiin punkkua ruuan päälle.

Vasemman puolinen korva venyi kuluneella viikolla 10mm -> 12mm kevyesti, oikea vielä hieman haraa vastaan ja yritän venytellä sitä rauhalla ja hartaudella. Vasen korva on ollut 10mm koruilla aika löysän tuntuinenkin pitkän aikaan, siksi varmaan antoi periksi niin nätisti. 

Microdermalit on 3,5 kk laiton jälkeen alkaneet välillä vaivailemaan. Viikko kipeenä ja viikko hyvin, viikko kipeenä jne. Ja vuoroissa, elikkä eivät kipuile yhtä aikaa. Mietin, että pahoinpitelenköhän niitä öisin huomaamattani. Toivottavasti ne pysyvät nyt hyvänä, korujen ihon alla pysyvyys ei ole aivan huippuluokkaa. Olisi ikävä. jos vain toinen microdermali irtoaisi ja kokonaisuus jäisi toispuoleiseksi, varsinkin kun olen nähnyt paljon vaivaa tasapainon löytämiseksi lävistysten kanssa.

Sellainen viikko nyt takana. Ruokaisa ja turvottava. Nyt on aika sitten laittaa niskalenkki takaisin paikoilleen ja alkaa kohdella kroppaa kuten sitä kuuluukin, pienellä kurilla ja hemmottelulla. Hyvää, terveellistä ruokaa sekä liikuntaa.

Meinasin myös laittaa kaikenlaiset näytöt pannaan (max. 1h telkkaria ja 1h konetta päivässä) ja availla kirjoja sekä oman mieleni saloja. Edellisestä päivityksestäkin voi päätellä, että olen vähän mennyt kuin liukuportaissa muiden mukana, tyhjänä. Työt, kämppä, nukkuun, herään, työt, kämppä, nukkuun, herään jne, väliajat on täytetty tietokoneella ja telkkarilla. Ajatukset ovat olleet aivan jumissa, liekö olen edes miettinyt mitään, mennyt vaan ja painanut putkessa eteenpäin katselematta ympärilleni. Valokuvaaminenkin on jotenkin jäänyt. Sitä on vaan istunut lasittunein silmin ja miettinyt millainen mun elämä voisi olla, sen sijaan että toteuttaisin siitä sellaista.

Aika ottaa ittensä ja tämä elämä hallintaan!

JOHANNA KURKELA - Sudenmorsian

Hollow

Missä helvetissä kaikki mun energia on? Allekirjoitinko sopimuksen jonkun kanssa siitä, että elämä koostuu halvimmasta mahdollisesta light colasta, sohvannurkasta sekä telkkarin ja sylissä makaavan läppärin mielenkiinnon varastamisen jatkuvasta valtataistelusta. Dyn, dyn dyy. Kevät, tule jo!

ROTTEN SOUND - HOLLOW

" .. You keep yourselves busy

By serving your masters

Slaves of society

Ignoring reality

Enjoy the emptiness of fake happiness

Become the rightful owner of the unnecessary

To gain more material

To improve exterior

To strive for excellence

To become superior .. "

Lapland Tattoo Weekend 2013

Viime viikonloppu hurahti Lapland Tattoo Weekend 2013:sessa Torniossa.

Jännätti lähtä elämäni ensimmäisille messuille hirmusesti, reissua edelsi pari päivää työtavaroiden tarkistelua ja huonosti nukuttuja öitä. Alla olevasta kuvasta näkyy, miten vakavana puolet matkasta meni, miettien koko ajan että onhan kaikki mukana ja ajatukset järjestyksessä.

Luonnollisesti kaikki tarpeellinen oli mukana ja turvallisesti vähän liikaakin. Tietää ensi vuonna pakata puolet vähempi. Alkujaisiksi voisi vaikka ostaa pienemmän laukun, ettei ihan kaikkea saa edes mahtumaan mukaan.

Ahahhahhaa, repesin tälle kuvalle niin pahasti :D Kiitos Marmalade Chainsawn Johannalle tämän hotellihuonevammailun todistamisesta ihan digitaaliseksi kuvaksi asti. Minulla ei ihan oikeasti ole ehkä hajuakaan mitä teen tässä, jollen ihmettele käsläskejä.

Lauantaiaamuna aamiaisella, silmät vähän ristissä ja lyhkäset yöunet takana. Ois tehnyt mieli kömpiä päikkärit repäiseen, mutta käytiin lyömässä ittemme työkuntoon ständille.

Hotelli oli kaunis alakerrasta ja vasta rempattu. Ainut murheen kryyni oli hotellihuone, joka oli nähnyt remppaa viimeksi ties milloin. Alakerrasta ei olisi osannut ymmärtää, että hotellihuone on vähän rähjäisen ja huonosti säilyneen näköinen. Paras oli suihku, joka olisi paineellaan repinyt varmaan microdermalitkin naamasta ja ruikki koko kylpyhuoneen märäksi alle sekunnin sadasosan. Eikä amme ollut todellakaan sen näköinen, että ois viittinyt kylvyssä lillua, yäk :(

Lauantai-iltana ständillä työt lopetettuamme kävimme työkaverin kanssa hienosti syömässä hotellin ravintolassa. En ole ikinä aiemmin syönyt halloumijuustoa sesamsiemenillä päällystettynä, mutta voi että ne oli hyviä. Alkuruoka, pääruoka (josta ei kuvaa) sekä jälkkärit tuli nautittua kaikkinensa.

Yhteenvetona viikonloppu oli hyvä, töitä tuli tehtyä todella vähän, mutta tatskamessuthan nuo pääasiassa ovatkin. Oisin mielelläni ottanut uutta kuvaa itsellenikin, mutta budjetti ei kyllä sallinut. Nukuttua tuli myös vähän, mutta onneksi uusiin mukaviin ihmisiin tutustuminen korvasi muut puutteet. Torniossa baareissa on vaan vähän jännää se, että siellä on tuo juomakulttuuri hieman päälaellaan. Ihmiset menee siinä kunnossa normaalisti baariin, kun Rovaniemellä ne heitettäisiin jo pihalle :D