tiistai 24. heinäkuuta 2012

Hihatatuoinnin jatkoa

Postaus lauantailta siivitettynä hirmu laadukkailla puhelinkuvilla, not. Olin töissä ensin pari tuntia, kunnes kollegani Erika tuli liikkeelle yhdeltä ja aloimme töihin. Vielä tässä vaiheessa minulla ei ollut mitään tietoa millä tavalla kuva tulisi jatkumaan. Luotan Erikan kädenjälkeen täysin ja lupasin hänen käyttää taiteellisia vapauksia hyväkseen. Hihan jatko tehtiin freehandina piirtäen suoraan iholle.


Monta eri väristä kynää siinä parinkymmenen minuutin aikana tuli käytettyäkin ja lopputulos näytti silmää miellyttävältä. Vähän aikaa kuvan ihastelua ja tatuoidun ihon pinta-alan lisääntymisen ihmettelyä ja eikun neulan alle istumaan.


Muutamaan otteeseen pisti vähän jännittämään, sillä kuva tuntui menevän aika läheltä kyynärpäätä. Ainut paikka, jonka tatuoimista todella pelkään. Ihan sinne asti ei kuitenkaan tällä kertaa vielä menty. Toiseksi pahinta paikkaa oli käden takaosassa, sillä kutian todella herkästi. Muutaman naurun pyrskähdyksen siivittelemänä kuvan teko jatkui.


Muutaman tauon kera tatuoimiseen kului aikaa noin nelisen tuntia. Yhteensä vihreä-mustan steampunk-sävytteisen mekaniikkahihan etenemiseen on mennyt aikaa 13h tähän mennessä sekä vajaa 3h käsivarressa olevaan zombiekäteen. Kipu ei ollut mitenkään sietämätöntä, päin vastoin pariin otteeseen meinasi alkaa nukuttamaan. Viimeisiä värityksiä tehdessä alkoi olla sellainen olo, että piestiin jo piestyä, mutta siitäkin selvittiin. Neljän tunnin istuminen vain puuduttaa paikkoja. Kättä joutui pitämään hieman luonnottomassa asennossa ja jalat eivät piinapenkin mallista johtuen roiku aivan vapaana. Välillä sai käännellä ja väännellä itseään, että esimerkiksi takapuoli ei puutuisi istuskellessa.


Jeij, kuva heti laitoin jälkeen. Vähän turvoksissa ja punoittaa, mutta ainut kuva jonka olen kerennyt räpsäistä tatuoinnista. Nyt on ihan eri fiilis, kun katsoo peilistä. Aiempi osa kuvasta päättyi juuri t-paidan hihan kohdalle, joten se ei näkynyt hihallinen paita päällä ollessa. Nykyinen pilkottaa ihan hyvän matkaa, vaikka kuinka olisi t-paita reiluilla hihoilla. Seuraava vaihe alkaa lähennellä kyynerpäätä sekä käden alaosaa. 

Punaisella Bepanthenilla rasvaillessa kuluu aika. Unen saaminen on hieman luonnotonta, sillä joutuu laittaa nukkumaan oikealle kyljelle, vaikka normaalisti nukahdan vasemmalle kyljelle. Seuraavaa settiä odotessa taas jonkin aikaa pärjää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti