Preparing for Tuska-festival

Blogipostaus pakkailun lomasta. Huomenna aamulla nousee halpalentoyhtiön lentokoneen keula kohti Helsinkiä ja perinteistä Tuska-viikonloppua. Jännittää tuleeko Helsinkiin paleltumaan. Sääennusteet viikonlopulle näyttävät noin 15-20 lämpöastetta, kun viime vuonna persus hikoili +26 asteen lämmössä. Pakkasin siis neuletta bändipaitapinon päälle reppuun. Viime vuoden tyyliin mukana on minimimäärä tavaraa eikä mitään ylimääräistä. Bändipaitaa ja mustaa farkkua, so stylish.

Olen epätoivoisesti alkuviikon yrittänyt korjata juhannuksen lomassa sekä sitä edeltävänä aikana kehittynyttä kesäpöhöä meikkaamalla naamaa nätimmäksi. Itselle tulee ainakin sellainen illuusio paremmasta minä-kuvasta, kun huulipunat on kohillaan! Suomeksi sanottuna siis, olen kuluneen kahden viikon aikana harrastanut liikuntaa ehkä kaksi kertaa. Äärgh. Noh, Tuskassa kuitenkin virtaa roskaruoka ja -juoma niin onpahan avattu plösöilykausi. Palaisi ruotuun heinäkuussa.

Tavarat ja vaatteet ovat meikkejä ja hiustenpesuvärkkejä vaille pakattu, pokkarin akku ladattu, hiukset ovat värjätty sekä kuuppa ajellaan kuntoon heti aamutuimasta, ettei sänki pääse sokaisemaan vastaantulijoita. Kynnet ovat lakattu nätiksi ja shoppailuhimot tyydytetty jo täällä Rovaniemen päässä, niin niistä ei tarvitse Helsingissä sitten hermostua. Muuta kuin Tuskan bändipaita-jonossa, jotta varmasti saa haluamansa miesten paidan S-kokoisena!

Olisin tehnyt havainnollistavan kuvapäivityksen tämän päivän ostoksista, jos olisin saanut hyvän kuvan otettua edes yhdestä rytkystä. Harrastin niin sanottua geneeristä Aino-shoppailua. Tämä tarkoittaa sitä, että ostin mustat perusfarkut törkeällä alennuksella, kaksi ihan tavallista mustaa neuletta napituksella, yhden geneerisen pitkähihaisen trikoon sekä mustia polvisukkia. Kaikkia luonnollisesti löytyy jo vaatekaapista vähintää yksi kappale entuudestaan, sillä minähän en tapoihini kangistu. 

Kuten ylläolevasta kuvasta näette, olen viikannut ne siistiin läjään. Tämä kuvaoksennus johtuu siitä yksinkertaisesta faktasta, että tänään on ollut aivan pirun pimeä. Satanut ja ollut harmaata. Kaikki valokuvat olivat mössöä. Sain ostettua myös Dependin kynsilakkoja sekä uuden ripsivärin. Kuvat niistäkin ovat rakeista mömmöä. Ehkä vaatteet ainakin pyörivät jossain kuvissa päälläni. Tämä on sitä lifestyless-menoa. Onneksi musta on aina muodissa.

(2011)

Viikonlopun odotetuimmat: Sabaton, Sonata Arctica, Behemoth, Metsätöll, Mokoma, Swallow the Sun, hotelliaamiainen, hotellipunkkaaminen, ystävän luona punkkaaminen, hyvä ruoka, bändipaita-tarjonta, vahva Rovaniemen edustus tänä vuonna tuttujen merkeissä, iltanaukku terassilla, huonot iskurepliikit sekä muiden kanssa-tuskailijoiden jäätävä kyyläys.

Viikonlopun ei-odotetut: Jalka- sekä selkäsäryt, rakot, ahdas tunnelma, kiire lavoilta toisille, kallis siideri, bajamajat, vesisade ja Helsingin julkinen liikenne. Myös laukkutarkastukset portilla ovat ei-odotettuja, vaikka itsekin tietää, ettei sinne mitään sopimatonta itsestään ilmesty.

Juhannusviikonloppu

Juhannusta vietimme Raahessa. Raahecityn juhannusaktiviteetteihin kuului Jari Sillanpään konsertti. Tästä ja muista olennaisista juhannuspyhien "kaikki liikkeet kiinni"-perinteestä johtuen vietimme juhannuksen alle parin kilometrin säteellä talosta. Suurin villi inspiraatio oli käyttää koiraa lenkillä sekä käydä läheisellä rannalla kuvailemassa.

Loput ajasta kului kryptoja ja sudokuja täytellen, pullaa syöden, lauantaina pihalla istuskellen sekä kirjaa lueskellen. Hyvin nollattu viikonloppu siis. Tähän kun lisätään vielä pitkät yö- sekä päiväunet, niin johan hermo lepäs, työnarkomaanillakin. Hyvä ladata akkuja heinäkuuta varten, sillä se tulee olemaan aika pyöritystä.

Meren äärellä. Kyllä se vaan tuoksuu hyvälle. Lämmin vain ei ollut, asteita ehkä kolmisentoista. 

Vapaa-ajan inspiroimana voi ryhtyä vallan villiksi ja koittaa hakea päämäärättömälle valokuvaukselle jotain teemaa.

Täytin myös 22 vuotta virallisesti lauantaina 23. päivä. Siitä ei sen enempään varmaan, kun juhlatkin juhlittiin jo viikkoa aiemmin. Päivä oli ihan kaunis ja väistelin ampiaisia, hyttysiä ja hämähäkkeja pihakeinussa. Ja ei, ei tunnu yhtään fiksummalta ja filmaattisemmalta vaikka onkin vuoden vanhempi taas. Lähinnä ihan päin vastoin.

Sunnuntaina muutama muukin ihminen oli matkalla Vihannista pois. Vihannissa sijaitsee Raahesta katsottuna lähin juna-asema ja matkasimme sieltä Rovaniemelle. Normaalisti Vihannin asemalla on ehkä 1-5 henkeä lisäksemme, mutta juhannuksena ihmiset olivat ilmeisesti olleet kotopuolessa tai keskellä ei-mitään juhlimassa juhannusta. Vihannin asemalla oli aika reippaasti porukkaa. VR (= venaa rauhassa) oli luonnollisesti myöhässä aikatauluista ja saimme jonkun tovin odotellakin junaa.

Kylässä mukavaa, mutta kotonakin ihanaa. Piti kotiinsaapumisen kunniaksi avata jäätelökesä. Korkkasin sen virheellisesti Magnumin Infinity-jäätelöllä, sillä luulin sitä Magnumin double toffee caramel (tai jotain sinne päin, en muista nimeä koskaan) jäätelöksi, mutta ostin väärää. Ja sen lisäksi, että kyseisen jäätelön mainos valehtelee (suklaakuori kasvaa uudelleen ensimmäisen puraisun jälkeen) oli jäätelö todella pahaa. Liian makea caramel-jäätelö ja todella tummaa suklaata. Maitosuklaan ystävänä olin aika pettynyt. Palaan ehkä takaisin Eskimo-puikkoihin ja Twister-mehujäätelöihin.

Seuraavat jätskit voi sitten nauttia Helsingissä Tuskan ohessa. Päässä pyörii viime vuotta muistuttavia pakkausuunnitelmia. En meinaa tänäkään vuonna napata mukaan reppua enempään, joten tiukasti saakin pakata. Sitä enemmän jännittää lentokoneella lentäminen, sillä viime vuoden poskiontelotukkoisuudesta johtuen Helsinkiin laskeutuminen sisälsi todella vihlovaa päänsärkyä otsalohkossa.

Anti-kesä kuulumisia

Viikko jo puolessa välissä. Ei ole tullut kovasti näpsittyä vaatekuvia tai pärstäpäivityksiä. Johtunee siitä, että töistä ja muusta johtuen näytän joka päivä aivan samalta. Kampaukseksikin kelpaa joku sellainen tekele, joka pysyy hyvännäköisenä 10h ja kestää sadetta sekä muita vallitsevia luonnonilmiöitä. Olen nyt ryskännyt päivätöistä suoraan kesäteatterin kioskiapulaiseksi illalla ja silloin ei hirveästi jaksa paneutua muuhun, kuin mukavaan oloon ja lämpöön.

Varsinkaan, kun kaikkien ihanien kesäisten instagram-kuvien sijasta on oikeasti viileää ja sateista. Eilen satoi kaatamalla ja tälläkin hetkellä on harmaata sekä ankeaa. Ei käytetty ballerinoitakaan kuin silloin yhtenä päivänä. Lähinnä pitkiä kalsareita ikävä.

Uusi pyörä sai käydä jo ensimmäisen kerran vähän pyöränkorjaaja-sedän luona. Penkin kiristelyä sekä jarrujen löystämistä. Ja ystävällinen "onpa hepposia osia"-kommentti. Niin kai se aina on, tarjouspyörä on tarjouspyörä. Nyt kuitenkin kaikki on kunnossa ja pyörä rullaa. Oli niin mukava hurauttaa eilen illalla töistä kotiin nopeampaa kuin jaloilla pääsee.

Illalla työrupeaman jälkeen olisi luvassa pakkailua. Neiti roudaa takamuksensa juhannukseksi miehekkeen sukulaisiin toiseen kaupunkiin. Muutaman päivän hengähdysputki onkin enemmän kuin paikoillaan. Jättäisi taas läppärin taaksensa ja pakkaisi mukaan vain vaatteiden lisäksi järkkärin sekä kryptolehtiä.

Ps. Kuka näitä makuja kehittelee? Voin sanoa, että oli aika eksoottinen aamupalajogurtti tuo puolukka-omena. Havunneula-korpimetsä makuyhdistelmän kehittely ei tuon jälkeen enää kuulosta niin pahalta pottuilulta.

Synttärijuhlat

Vietimme ystäväni kanssa synttäreitä viime lauantaina yhdessä. Minä hieman aikaisessa ja Mira hieman jäljessä. Juhlapäiväksi valikoitui viikonloppu siitä välistä, sillä karkaan oman synttäripäiväni tienoilla Raaheen juhannukseksi.

Päivä alkoi Ainon ja Miran kokeilukeittiöllä klo 10 kaupassa käynnin jälkeen. Tein elämäni ensimmäisen kerran suklaahippukeksejä. Ne ovat tuo epämääräinen laatta pellillä vasemmanpuolisimmassa kuvassa. Näin ollen tuli taas opittua, että uunia pitää tarkkailla. Ja myöskin se, että jos ohje sanoo keksien leviävän rajusti uunissa niin sitä kannattaa uskoa. Kinkkupiirakka onnistui aivan täydellisesti ja muffinsseistakin tuli todella hyviä. Ainut ongelma oli, että oikean puolimmaisten porkkanamuffinsien päälle piti tulla tuorejuusto-tomusokeri kuorrutus, mutta se jäi niin vetiseksi, ettei sitä voinut lätkiä muffinssien päälle.

Kakusta tuli hyvännäköinen ja pääsin ensimmäistä kertaa muotoilemaan jotain marsipaanista. Mira koristeli kakun kermavaahdolla ja mansikoilla sekä vaaleanpunaisilla marsipaanisydämillä. En itse kerennyt maistaa kakkua, mutta eipä sitä haukuttukaan.

Piti kuvata yksi synttäripönötyskuva. Näytän jostain syystä siltä, että olisi hirveän huono ryhti :D Olisi voinut vähän vielä fiinimpiin vaatteisiin pukeutua, mutta olin niin väsynyt ja mukavuudenhaluinen, että simppelillä yhdistelmällä mentiin. 

Skoolasimme hieman skumppaa ennen kaikkien leipomusten kanssa baariin lähtöä. Vietimme Grandessa tunnin yksityistilaisuuden naposteltavineen kavereiden kanssa ja sitten baarin auetessa kuudelta jatkoimme istuskelua ja juomista. Suurin osa vieraista luovutti ennen kahdeksaa, mutta itse viihdyin vähän yli puolen yön. Sitten alkoivat silmät painua kiinni ja piti lähteä kotiin nukkumaan. Unet olivat edellisenä yönä jääneet vähän lyhkäisiksi ja sunnuntaina piti lähteä töihin iltapäivällä.

Sunnuntaina kerkesin kuvata saamani lahjat. Sain sormuksen, kaksi käsikorua, kännykkäkoriste-nallen, yhden tähden Jaloviinapullon, valkkaria, mega-arvan, kynsitarroja ja -lakkoja, kukkia, virtahepoklemmareita, cupcake-vihon sekä perhostarroja. Naurattaa tuo Jaloviinapullo, kun edellinenkin pieni kolmen tähden putelista 4/5 osaa odottelee kaapissa. Ainut milloin pystyn sitä todella juomaan on flunssaisena kaakaoon lisättynä ja silloinkin vain muutaman ruokalusikallisen verran. Uni tulee paljon paremmin. Onpa nyt seuraavalle 50 flunssalle ainakin varastossa :D

(kuva täältä)

Suurin ja odotetuin lahja oli tämä Madison Retro "Black Shadow"-pyörä, jonka sain itselleni jo viime perjantaina. Prisman tarjouksesta ostettu pyörä oli yhteislahja vanhemmiltani, miehekkeeltä ja miehekkeen perheeltä sekä maksoin loput ylijäävästä summasta itse. Pyöräkriisi ja -etsintä on ohitse ja pääsen joka paikkaan nopeammin kuin jalkaisin. Helpottaa elämää huomattavasti. Ainut tähän mennessä huomattu huono puoli on penkin löystyminen ajettaessa. Sitä saa joka toisen reissun jälkeen kiristellä paikoilleen.