Projekti -26 kg

Näin yön pikkutunneilla studiossa päivystäessäni ajattelin tehdä päivityksen kehoni viime vuotisista muutoksista ja niihin liittyneistä projekteista.

Tosiaan, vuosien 2007-2008 aikaan lohtusöin itseni suhteellisen kiitettävään 86 kg tuhtiin kuntoon. Olin aina hieman ollut pyöreä, mutta lievä liikalihavuus pisti minut tosissaan miettimään tilannettani. Näin kuvia joululta 2007 ja luulin olleeni hieman tuhdissa kunnossa mutta löysinkin vain rannalle eksyneen valaan peilistä. Se harmitti suuresti. Väliaikaisesti tämä johti siihen että peiliin katsominen masensi, joten masennuksen kourissa vain söin lisää. Kierteestä oli hankala päästä eroon ja paino nousi tappiinsa.

(joulu 2007)

Keväällä 2008 aloitin hitaan painon pudotuksen ja sainkin kilomäärät karisemaan 72 kg:hen jossa heijasin melkein vuoden. 76 kg painoin kun tapasin avomieheni. Yleensä pareille käy niin, että kun seurustelu alkaa niin molemmat lihovat. Minä päinvastoin otin haasteen vastaan. Ehkä eheydyin omana itsenäni sillä kevään 2009 - kevät 2010 välisenä aikana pudotin painon 63 kg:hen. Nyt olen siitä lähtien pyörinyt sopivassa määrin 59 kg - 62 kg välillä. Tarkoituksena on, että saisin pidettyä itseni korkeintaan 62 kg paikkeilla hamaan tappiin asti.

Miten tämä sitten tapahtui?

Kuntoilu ja 1200kcal ruokamäärä per päivä toimivat hyvänä ohjenuorana. Ei karkkia, ei sipsiä, ei keksiä eikä muutakaan epäterveellistä yli puoleen vuoteen. Piste. Suurin nautintoni oli kiivi, maitorahka ja pikkiriikkisen mysliä. Harrastin lenkkeilyä 3-4 kertaa viikossa sekä kuntonyrkkeilyä 2-4 kertaa viikossa. Hyvin yksinkertaista, ei ylimääräisiä kikkoja. Liikuntaa ja ruokailun minimointi. Kun ihmiset kyselevät ihmekeinojani, minulla ei ole tarjota oikotietä onneen.

Nyt pyrähdyslaihdutuksen jälkeen on helpompi pysytellä samassa painossa kuin pudottaa sitä. Toisaalta olen sanonut että en painoani pudota alle 57 kg:n sillä pidän muodoistani. Liikunnan harrastus on tärkeää siltä kannalta että pysyisi kasassa eikä riippuisi.

(kevät 2008?)

Nykyään

Yllätyn edelleen kun näen itseni peilistä tai ohimennen jostain liikkeen ikkunasta heijastuksena ohikävellessäni. Miellän itseni edelleenkin isoksi tuhdiksi tädiksi. Tunnen itseni myös itsekontrollittomaksi luuseriksi silloin kun ostan pelkästään itselleni jotain herkkuja, kuten karkkia tai sipsiä. Tästä syystä vältän niiden ostamista ja syömistä. Pienestä lipsahduksesta voi muuten tulla usean viikon sokerihumala. Samat säännöt kuin alkoholin käytössä;  vain viikonloppuisin ja vain kohtuudella. Pysyypäs kaikki kasassa. Joskus synttärijuhlien ja tapahtumien takia tulee lipsuttua, mutta pienet löysäilyt sallitaan kyllä. 

On ilo huomata että mahdun samoihin vaatteisiin kuin ennen minua paljon pienemmät kaverini. Esimerkiksi käyttämieni farkkujen koko on muuttunut 46:sta 38:saan. Jalat ovat kaventuneet hurjasti, vyötärönympäryksestä on kadonnut yli kymmeniä senttejä ja naamakin näyttää sopusuhtaiselta eikä kaksoisleuasta ole tietoakaan. Tilanteen ylläpitäminen vaatii vain sen, että silloin tällöin käyn puntarilla kun vaatteet tuntuvat kiristävän, puotan kaksi kiloa ja elelen taas suhteellisen normaalisti seuraavaan punnitukseen. Kevyttä ja helppoa ensirysäytyksen jälkeen.

Että silleensä, siksi tykkään kirjoitella siitä mitä syön ja miten liikun. Parhaimmillaan joku saa mukavia kevyitä ruokavinkkejä ja ehkä pientä puserrusta liikunnanharrastamisen aloittamiseen. En anna ihmisille kuitenkaan laihdutusvinkkejä, sillä voi olla ettei oma suunnitelmani sovi juuri sinulle. Moni yritys on karissut yrittämisen vähyyteen, myös se on sääli. En kuitenkaan ole sitä mieltä että kaikkien meidän pitäisi näyttää samoilt luuviuluilta kuin h&m:n mainosten tyväret tai olla ihme luikkuja. Kunhan itsellä on hyvä olla. Itse olen löytänyt tasapainoni 60kg:sta.

(joulu 2010)

Karppaus

Nyt sitten lauantai-sunnuntai päivien aikoina aloitettu karppaus on ilmeisesti tuottanut ensimmäisen tuloksensa. Toisaalta voi olla myös että olen tuskan hikoillut yhden kilon Radio Säteilyn studiossa istuessani. Ruoka-annokset ovat näyttäneet suurinpiirtein tältä.

Kanawok, kasvisgratiini, kurkkua ja raejuustoa. Kasvisgratiini kukkakaalella ja parsakaalilla on jotain aivan laittoman hyvää.

Täytetty puolikas paprika, puolikas uunilenkki ja kurkkua.

Vähän ennen uuniin menoa.

Paistettua kananmunaa ja pekonia. Tämä oli aika nam.

Rypsiporsaan fileepihvi, herneitä, broccoli mixiä, kurkkua ja raejuustoa.

Sen lisäksi turkkilaista jogurttia ja kahvia on kulunut uskomaton määrä kahden yön valvomisen aikana. Nyt odotan että voin mennä nukkumaan ja ehkä löytää kadotetun unirytmin.

Televisiosta tunkee Liviltä Kauneusklinikka Tiina Jylhä ja kyllä on sen verran leikellyn ja täytetyn näköisiä tätejä ruudussa että huh huh. Pelottaisi tuollaiset vahanuket. Ensin hirveät rasvaimut ja sitten takalistorasvat naamaan. Kyllähän ihmisellä on aina pakottava tarve parantaa itseään. Enkä nyt jotain kohennuksia mitenkään pahana pidä, mutta överiksi menoa on näistä näkymistä päätellen hankala välttää. Vanheneminen on sellainen asia, jota vastaan minusta ei tarvitsisi niin hirveästi taistella.

Mielummin itsekin yrittää tehdä elämäntapamuutoksia. Ja jos vähän roikkuu niin sitten roikkuu. Niin ja paras sitaatti ohjelmasta "eihän kuka oikeasti syö mitään raejuustoa." Hehehs. Eipä ei.

Radiota

Kahden päivän studiokooman jälkeen on vähän hiljainen olo. Siksi sitten kuvia.

Oheistuote paidat ja kangaskassit.

Ohjelmantekijöiden pinssejä väkertämässä.

Lauantaina ennen Tivoliin lähtöä. Hieman parempaa kuvaa silmämeikistä.

L, afro ja myyntipöytä Tivolissa.

Tytöt neuvottelevat.

J ja let's go meininki.

Kuunnellaan radiota keskiyön tienoilla kun selvisi että se jopa kuuluu kuten kuuluukin. 

Getting ready to go

Radio Säteilyn aloitusbileisiin valmistautumista. Studiossa koko viikon istuneesta nörtti-Ainostakin voi siis tulla ihan nätti illaksi näiden kuvien perusteella. Dodo-sorsien ja mammuttien uusi tuleminen alkaa. Siirryn sitä juhlistamaan.

Kolmen viikon haaste

Haastan itseni Radio Säteilyn alkamisen kunniaksi. Ajattelin kokeilla kolmen viikon karppaus-kokeilua ihan tosissaan. Viimeiset yritykset ovat karisseet ties minne. Laiskuutta ja kiirettä syytän röyhkeästi tästä lipsumisesta.

Vaaka näyttää tänä päivänä 62 kg. En odota mitään suuria, mutta turvonnut olo voisi mennä pois. Studion päivystysaikojen vuoksi en ehkä kerkeä liikkumaan niin paljon kuin haluaisin, joten terveellisesti syöminen on tärkeää. Jääkaappia kohti liikahti muun muassa turkkilaista jogurttia, kurkkua, oliiveja, tonnikalaa, kananmunia, rahkaa ja nakkeja. Laitan tuonne reunaan mittataulukon niin nähdään tapahtuuko mitään.

Totaalinen karkkilakko kuuluu tähän ja ainut makea mihin saa koskea on tumma suklaa, jos siihenkään. Ajattelin kokeilla myös helmikuussa ostamani KG-lehdessä esitellyn juoksukoulun aloittamista toukokuussa. 12 viikossa juoksukuntoon, onnistuisikohan? Uhkailevat että sen noudattamisen jälkeen jaksaisi juosta 10km lenkin.

Radio Säteily tulee

Ensi maanantaina se alkaa! Lähestyksiä odotellessa olen ilmeisesti antanut Radio Säteilyn livahtaa meille kotiinkin sisälle. Täällä oikeaa Fukushima säteilyä vähän myös, muttei anneta sen häiritä..

Se on mopsien kanssa vallannut jääkaapin.. (magneetti 2e/kpl)

Kartoittanut ohjelmakartoillaan keittiön pöydän.

Löytänyt tiensä lehtien joukkoon. (Tarrat, kauppojen päällisiä)

Reppuunkin se on eksynyt. (Pinssit 2e/kpl)

Olohuoneen valloitus on aloitettu sohvapöydästä. (Haalarimerkki 2e/kpl)

Ohjelmantekijöiden studiokoulutusta meneillään.

Studiolla härväystä tyttöjen kanssa.

En tiedä johtuuko tämä kaikesta stressistä, mutta katselen nykyään hirveästi pilviä. Koulu-koti matkalla aina yritän etsiä kaikista parhaimpia. Muuten ei oikein kerkeäkään sitten kuvailemaan. Saadaan nyt ensin tämä Radio pois alta niin kerkeää katsella tilannetta uudelleen. Aamuisin on vaikeaa lähteä kun tietää ettei reppuun mahdu sekä läppäriä että kameraa ja läppäri on pakko olla mukana.

Ps. Loppukevennyksenä maaninen radiotuottaja on innostunut studiosta. Meinasin tehdä videopostauksen studiosta, mutta siitä tuli vielä maanisempi. Voitte kaiken hyvän päälle kuvitella minut tuossa höpöttelemässä.

Pps. Koska en ole vielä tarpeeksi mainostanut, niin ensi lauantaina 26.3 on aloitusbileet Café Tivolissa. Sinne siis! :)

Huppari

Juuri viime viikolla kiroilin sitä, että olen pienentynyt ulos kaikista bändihuppareistani. Onneksi keikalla oli paitamyynti, joten tilanteen pystyi korjaamaan. 40 euron huppari lämmittää varmasti kevään alkuåuolella. Huppari oli myös siinä mielessä parempi ostos, ettei t-paitaa kehdannut enää hankkia kun kaksi Sotajumalan t-paitaa löytyy jo kaapista.

(kuva täältä)

Keikkailta

Lähtökohtana saada itsensä baariin lähtökuntoon mahdollisimman nopeasti Comico pöhnän jäljiltä. Kävimme syömässä Comicossa ja uudessa Mutteri kahvilassa kahvilla ja olo oli todella väsynyt ennen kuin aloin valmistautumaan.

Kynnet lakkasin.

Päätin alkaa taistelemaan pötköjen kanssa. Voin sanoa, että omaan todella lyhyeen hiukseen rastojen kiinnittely teki hieman tiukkaa.

Onnistuin kuitenkin saamaan päähäni kiinni 5-7 rastaa väkertelyn jälkeen. Fiksuilin siinä, että tukkaa näyttää olevan hyvin vähän. Tilanteen parantelukeinona kiinnitin jokaiseen yksittäiseen rastaan kaksi kaksipäistä rastaa. Koko sekamelska taakse kiinni ja hyvältä näytti.

Meikkien kanssa. Ja koska webkamera rakastaa keittiön hämärää valaistusta, niin voin hieman sanallisesti selittää tilannetta. Vihreä-valkoinen luomiväri yhdistelmä, ripsiväri, meikkivoide ja puuteri.

Illan kruunasi kasa kavereita ja hyviä bändejä.

Päädyin ilman vaatekriisiä seuraavanlaiseen vaatekokonaisuuteen; Seppälän nahkahame (10e), Kappahlin nyörikoristepaita (n. 11e) ja Demonia Swing-815 popot, jotka laitoin pienen epäröinnin jälkeen jalkaan uhmaamaan liukasta säätä (huuto.net about 50-70e). 

Kreivitär sai suostuteltua minut laittamaan jalkaani nämä Demoniat perus nahkasaappaiden sijasta. Piti pyyhkiä kenkien päälä pölyt ennen lähtöä! Samasta syystä että joimme punaviinit ennen Grandeen lähtöä niin unohdin ottaa asukokonaisuuskuvan kotona.. 

Pikku pokkarini ei pystynyt tätä parempaan näytön paikkaan Granden Sotajumalan keikalta. Tottunut tuohon digijärkkärin voimaan niin tuli aika puun takaa se ettei kuvien ottaminen onnistunutkaan hämäryyden takia. Onneksi keikka sentään oli hyvä. Ei aivan fantastisen superloistava kuten odotin, mutta hyvä. Nistikko ja Overtakekin yllättivät positiivisesti.

Olin hieman pettynyt siitä että bändikattaus ei vetänyt Grandea aivan täyteen. En ymmärrä mitä ihmiset oikein odottavat esiintyjiltä. Ensin valitetaan ettei mitään tapahtumia ole ja sitten kun niitä on, niin niissä ei käydä. Koskaan ei ole hyvin. Viime aikoina melkein joka viikonloppuja on ollut jotain aktiviteettia jossain päin Rovaniemeä. Kai sitä tekemistä olisi nyt sitten liikaa.

Lahjuksia

Mieheke muisti vuosipäivän kunniaksi minua Turmion Kätilöiden Perstechnique cd-levyllä ja t-paidalla. Upeaa! Olin niin yllättynyt. Luulin että olemme vain menossa jonnekin syömään tänään ja illalla keikalle. Hehkutuksen määrää on hankala rajoittaa kun toinen osaa hankkia jotain sellaista mikä yllättää todella iloisesti.

Anoppi muisti vieraillessaan tällaisilla toffeen värisillä Arabian 24h astioilla. Neljä pientä lautasta, yksi iso ja neljä syvää kulhoa. Pienet lautaset lähtivät suoraan pesun kautta käyttöön ja syvät kulhot ovat loistavia tarjoiluastioita. Sain myös violetin kaulahuivin joka on kudottu samasta langasta kuin tämän postauksen villatakki.

Sotajumala

Tämän viikon odotetuin on kyllä Sotajumalan keikka. Huomenna Grandessa pärähtää. Sattuu minun ja miehekkeen vuosipäivän kunniaksi samalle keskiyölle kun meillä rapsahtaa kaksi vuotta yhdessä oloa mittariin. Suuret odotukset keikasta. Bändi tuli spotattua Tuskassa viime kesänä ja valitettavan kaukaa. Arctic Live Entertainmentin jäsenille myydään ennakkolippuja ja kyseinen raflahan vetää rajallisesti ihmisiä. Kannattaa olla ajoissa! Mukana myös Overtake ja Nistikko.

(kuva täältä)

HOX! Jaossa myös aivan upeita Radio Säteilyn ohjelmakarttoja @ Grande huomenna! Jotta tiedät mitä kuuntelet radiosta 28.3-17.4! Taajuus tuttu 104,4Mhz ja netistä!

Silmämeikki ja aamuaktiviteetteja

Tykkäsin niin hirveästi lauantaisesta extempore -meikistäni, että nappasin ennen lähtöä kuvatkin. Piti yrittää hieman kaunistautua kun vaatetus jäi aika haaleaksi. Olin menossa ylioppilasteatterin esitykseen ennen Grandeen menoa eikä korsetti päällä äänikopissa istuskelu ole luksusta.

Eye-liner, valkoinen, vaaleansininen ja turkoosi luomiväri sekä ripsiväri. Ei sen kummempaa. Tehosteena niebuhrin arpi sekä alle 6v sairastetun vesirokon jättämä otsalovi.

Kerrankin onnistui eikä tarvinnut säätää. Meikkasin hurjassa kiireessä ennen Wiljamille lähtöä.

Tänä aamuna lähdin kuntosalille 06.50. Oli ihana huomata että aurinko nousi hyvää vauhtia. Joko tässä uskaltaisi odotella että kevät tulisi? Parin nestekilon kertyminen vaatii nyt erikoiskohtelua ja olenkin ottanut ne taas tarkkailuun. Nyt saavutetun painoni ylläpitohan koostuu siitä, että yritän pysytellä 60kg:ssa. Tämä onnistuu niin, että jos paino uhkaa lähennellä 62 kiloa, niin pudotan kaksi kiloa pois ja olen tyytyväinen. Paljon helpompaa kuin jojoilla kymmenellä kilolla.  Olisi upeaa saada kevään mittaan myös rasvaprosenttia hieman pienenemään, mutta yhtään perusnaisellisista muodoistani en haluaisi luopua ;D

10min kuntopyöräilyn, 5min soutamisen, 15min juoksumaton, 25min kuntosalin ja 40min uinnin jälkeen ilma oli muuttunut vielä upeammaksi. Ei ollenkaan harmittanut lähteä kävelemään yliopistolle palaveriin. Siitäkin sitten vielä normaali 30min + 30min kävelemistä kun talsi lipastolle ja takaisin.

Asiakaspalvelua puhelimitse

Avautuminen aiheesta: yritysten puhelinpalvelut joissa ei pääse puhumaan asiakaspalvelijan kanssa vaan saat tavuttaa informaatiotasi puhelinvastaajille. Hyvänä esimerkkinä tästä Sonera, jonka asiakaspalveluun soitin eilen. Huh-huh. Aiempi kokemukseni kirjainten luettelemisesta automaatille on Postin aivan fantastisessa puhelinpalvelussa. Yritin seurata pakettiani ja joka kerta kone kuuli lausumani väärin eikä löytänyt pakettiani koskaan. 

Automaatti: "Lausu seurantanumerosi."

Minä: "JFFI xxxxxx" (ihan selkeällä suomella)

A: "Sanoitko JFFIÄLHIUJHGHG? Vastaa Kyllä tai Ei."

M: "EI!"

A: "Lausu seurantanumerosi uudelleen."

M: *ärrinmurrin*

A: "Sanoitko ÄRCNKGBGDC? Vasta Kyllä tai Ei."

No, tämä kokemus Soneran kanssa sujui kyllä hieman helpommin. Arvostan silti sitä, että vaikka kuin vähäpätöinen ongelmani olisi niin saisin jonkun ihmisen kiinni joka suomeksi minulle selittäisi että näin kuuluu nyt toimia.

Samaan kastiin kuuluu Nordea, joka on luopunut konttorikohtaisista numeroistaan ja jolle saa soittaa yhteen ainoaan puhelinnumeroon. Puhelu alkaa; luettele verkkopankkitunnuksesi. Hmm, mjaha mielenkiintoista. Varsinkaan kun en halua asioida omien pankkiasioideni kanssa vaan saada kiinni jonkun paikallisesta konttorista. Kaiken lisäksi saa vielä ilmoituksen kerran vuodessa aina siitä että joku maksu kyseisellä lafkalla on noussut.

Tekisi mieli tallentaa omaankin puhelimeen sellainen automaattinen aloitusviesti. "Hei, olette soittaneet Ainolle. Valitkaa näppäimistöllä joku seuraavista vaihtoehdoista 1. Lehtimyyjä, 2. Kahvikutsu, 3. Työpuhelu, 4. Lenkkikutsu, 5. Muu asia. Ja odottakaa, yhdistämme puhelua." Ja sitten tottuneeseen tyyliin joko Michael Jacksonia tai Elvistä huonolaatuisena suoraan korvakäytävään vähintään 5min ennen vastaamista. Voi että se on ihanaa!

Ai niin, ps. kuvaukset menivät hyvin!

Juhlistamassa

Synttärijuhlilta.

*