torstai 22. elokuuta 2013

Turku turisteilua


Kävin kesällä jossain muuallakin kuin pakollisella Tuska-reissulla Helsingissä. Elokuun alussa kävimme mamman kanssa mutkan Turussa. Matka perille taittui mukavasti yöjunalla.

Lähdössä Rovaniemeltä.


Olimme perillä Turussa perjantaina aamulla aikaisin. Heitimme tavarat hotellille ja lähdimme kävelemään kohti Turun Linnaa. En ole aikaisemmin käynyt Turussa kuin ydinkeskustassa pari kertaa ja olin yllättynyt siitä miten positiivisen vaikutuksen kesäinen Turku minuun teki. Kesäinen kävelykatu, hyvä ilma ja ravintolat. Varmaan rehellisesti sanottuna ainut kaupunki Suomessa, joka Rovaniemen lisäksi, tuntui hyvältä paikalta olla. Ei liian hektistä, ei liikaa betonilähiötaloja, ei liikaa ihmisiä vaan just silleen sopivasti. Näin sopivasti ehkä vain hopeareunuksen, mutta pidetään tästä mielikuvasta kiinni!





Linnan pihan kahviossa piti saada ensimmäisenä kahvia ja pullaa, sillä kierros sisällä ei ehkä olisi mistään lyhimmästä päästä. Kolme tuntia siellä keveästi vierähtikin ihmetellessä ja kuvaillessa.

Ihan liian kreepyn näköisiä nukkeja Turun Linnassa. Kasvottomia vaaterekkejä pimeähköissä huoneissa, huih.




Olen joskus aikaisemmin lätissyt tuulivoimala-pelostani ja löysin lisää pelonaiheita Turusta. Dear lord, satama, isot rautahäköstykset, vesi, puoliksi veden alla lilluvat ja löllyvät laivat. Diipadaapa. Äiti sai tovin suostutella minua menemään kuvattavaksi vanhan potkurin viereen (kuva aiempana ylhäällä).

Kävimme Turun Linnan lisäksi perjantaina Turun taidemuseossa, Individual Inkissä sekä lauantaina Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Väinö Aaltosen museossa. Itse en voinut jäävettä kummempia viikonloppuna nauttia, mutta istuskelin mamman seurana myös Vessassa sekä Koulussa.


Lauantai-iltana hipsittiin juna-asemalle ja matkalle kohti kotia yöjunalla. Turku teki kyllä vaikutuksen, vaikka väsyneeltä näytänkin. Ja kolme päivää vapaata teki oikein hyvää. Koko kesän aikana vapaapäiviä kertyi reissun päällä (Tuska 3pv, Raahe 3pv ja Turku 3pv) yhdeksän kappaletta, enemmänkin oisi voinut lomailla, mutta elämä on täynnä valintoja. 

4 kommenttia:

  1. Omg, mä luulin olevani ainoa ihminen maailmassa jonka mielestä puoliksi vedenalla olevat laivat on aivan kaameita! ;D Tai kaikki isot jutut jotka kuultaa veden läpi, erityismainintana kesämökin läheisessä joessa ollut uponnut proomu, josta pisti vedestä esiin vain kokan kärki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja samoiten laiturit ja veden alla eläviin leviin peittyneet patsaat yms. ihmisen rakentamat jutut, hyi olkoon. Itellä kuuluu nuo satamarakennelmat, tuulivoimalat ja vesitornit kanssa tähän. Ei kestä sielunmaisema sellaista, en edes ymmärrä että miksi, mutta näin vaan on. Hyvä tietää ettei ole yksin, helpottaa vähän :D

      Poista
  2. Hah, olen myös yksi joka ei ymmärrä kieroutunutta pelkoa satamia kohtaan.. toinen on majakat, isot poijut.. tai yleensä asiat jotka lilluu vedessä, niinkuin kuvailit. :D kerran sain sätkyt kun uin Rovaniemellä jossain sillan alla ja jalka osui syvällä hiekkapohjassa oleviin mysteerisiin rautaputkiin. mitähä lie.. hyi:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyhyii, poijut! Oon pari kertaa ollut veneessä ja ajettu aivan liian läheltä niitä. Hyi olkoon, puistattaa ajatuskin. Kaukaa pystyy kattoon silleen, että tuolla ne on, mutta heti lähempänä niin yäk. Mikähän niissäkin on niin karmaisevaa :D

      Poista