Otsikon mukaisesti siis edetään. Isojen huppareiden ja bändipaitojen kanssa häsläämiseen ja melkein meikittömään olemukseen kesän duuniriennoissa tottuneena olen yrittänyt hamettaa itseni uudestaan ja muistaa koskea meikkivarastoista muuhunkin kuin meikkivoiteeseen ja puuteriin.
The headline says "looking for my lost womanhood" and that's what I am trying to do right now. Large size hoodies and band t-shirts are something that I got used to in the middle of three jobs during the summer. I have tried to wear a skirt every now and then and also tried to remember use something else also than just foundation and powder when I do my make-up.
Näissä kuvissa erottuvat uudet nenälävistyksetkin kohtuu hyvin. Molemmille puolille tuli siis hankittua viime kuussa uudet lävistykset tekemään seuraa oikealla puolella olevalle nenärenkaalle, joka on killunut mukana pari vuotta.
My new nostril piercings are showing in these pics a bit better. I had my both nostrils pierced last month to company my right side nostril ring that has been there for few years.
Muistelin tuossa, että minulla on viimeksi ollut hame päällä Mursun tavatessani viime tammikuussa, että kovasti ei ole reidet ilmaa saaneet. Kesän capririennoista on kyllä hienot rusketusrajat jaloissa, mutta siihen tuo näyttää tyssänneenkin. Viikonlopun juhliin laitoin kuitenkin uuden, lomalla Onlysta ostetun, hieman yli polviin ylettyvän hameen päälleni. Valitettavasti kuva ei tee sille kovasti arvoa enkä muistanut parempaa asukuvaa räpsytyttää perjantain lookistani.
I think the last time when I wore a skirt it was when I met Walrus last January and after that my thighs haven't got any air. I wore the whole summer trousers that were folded up until my knees and I have really clear tan line from that. To the party that we had last weekend I wore my new skirt (from s shop called Only) that is a bit above my knees. Unfortunately the pic doesn't show much of it and I forgot to ask somebody to take a full body pic of my outfit on friday.
Viikolopun mökkireissulta nuotiofiilistelyä kera hyvän porukan. Perjantaina oli tähän astisen elämäni upeimmat revontulet. Ihasteltiin niitä rannan puolella keskiyön paikkeilla. Harmitti aika kovasti, ettei digipokkarin lisäksi ollut järjestelmäkameraa mukana.
The last pic is from the cottage we were having the party at, one delight moment picture from the campfire.We saw northern lights at the sky after midnight and by so far, they were the most beautiful ones that I have seen in my life. Too bad that I didn't have my SLR camera with me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti