Aamiaisnöttöset

Tämä on ihan Pirkka-resepti rip off, mutta halusin tämän itselleni tänne taltehen ja mahdollisesti myös jollekin jakaa.

Aamiaisnöttöset kahdelle

2 lehtitaikinalevyä

1-2 kananmunaa

kirsikkatomaattia

aurajuustoa 

pippuria

(pari siivua pekonia per hlö)

Anna lehtitaikinalevyjen seisoa pöydällä sen aikaa kun uuni lämpenee. Puolita kaksi lehtitaikinalevyä neljäksi neliöksi. "Leikkaa" taikinaneliön päälle sisempi neliö, eli paina viiltojälki taikinaan ilman että veitsi leikkaa taikinan läpi. Voitele halutessasi reunaosio pienellä määrällä kananmunaa.

Esipaista neliöitä uunissa 175 asteessa kunnes taikina on hieman kohonnut  (n. 15min)

ja uunista poiston jälkeen painele haarukalla keskiosio taikinasta lättänäksi.

Kaada keskiosioon muodostuneeseen "taikinakuppiin" sekoitettu kananmuna ja lisää päälle kirsikkatomaattipuolikkaita sekä aurajuustoa (halutessa myös pekonikuutioita, itse jätin syrjään, koska ei vaan mahtunnu) ja päälle hyppynen pippuria.

Anna olla uunissa 175 asteessa vielä toiset 15 min ja nöttöset ovat syömävalmiita.

Eräs vapaa viikonloppu

Hehehs, huomasin tossa kuvia liitellessä, että on kunnon "kuvasin perunalla" -postaus. Eli suurin osa kuvista on napattu miun puhelimella. Seuraavan luurin kriteeri on kyllä hyvä kamera tai tarvisin miun järkkäriin kakkos-objektiivin jolla onnistuisi muutakin kuin tosi kivat makrokuvat.

Pääsin tuon viikonlopun perjantaina istahtaan alas kunnolla vasta kun menin ystävättäreni luokse ruokkimaan kissoja. Istuin, tuijotin eteeni enkä kyennyt tekemään mitään. Jä näin äkkiseltään en muista, mikä päivästä teki niin pirun kiireisen ja raskaan. En kyennyt viettämään kesälomaa ollenkaan, jossei muutamia pidennettyjä viikonloppuja kesältä laske. Olo on koko ajan vähän niin kuin joku olisi vetänyt mönkijällä kropan yli.

Olin torstai-iltana tehnyt avustettavalleni juustokakkua ja päätin värkkäillä samalla itselleni ja Mursulle minikakun viikonlopulle. Olen joskus ostanut tommosen pirun pienen kämmenen kokoisen irtopohjavuoan ja kun ottaa kaikkiin ainesosiin vähän extraa, niin tarpeita jää yli myös minikakun tekoon. Oli hyvää! Väsytti niin paljon, että kun Mursu pääsi töistä niin käperryimme vain sohvalle, mussutimme juustokakkua, katsoimme Salkkarit ja väännyimme sen jälkeen sänkyyn. Parasta elämässä; löytää joku jonka kanssa rytmit menevät suurinpiirtein yksiin. Väsyttää yhtä aikaa ja on aktiivinen olo yhtä aikaa.

Olimme sopineet lauantaille kaupunkipäivän. Mie en jouda ikinä viikolla kuin juosta pakollisilla työasioilla niin heräsimme tarkoituksella aikaisemmin ja valmistauduimme lähtemään kaupungille. Kävimme tsekkaamassa Kauppayhtiön pihalla olevan kirppiksen ja koluamassa Anttilan poistomyyntiä. Kirppikseltä löytyi 2€ uudet pökät sekä Anttilasta Jess and the Ancient Onesin levy ja irtokäsi. Tehdasasusta taas semmoisia ihmetyksiä kuin sukkia, joissa ei ole reikiä.

Kukapa nyt ei ekstrakättä tarvitsisi? Ja kun vitosella lähtee, niin why not. Tästä askarrellaan joku kaunis päivä joko korutelinettä tai kynttilätelinettä seinälle. Nyt se saa vain hengailla tuolla huoneennurkassa kunnes viitsin tehdä jotain asialle.

Ja päivän kruunasi Amarillon Speedy Gonzales burgeri. Ei mitään moitittavaa. Burgerin välistä tursusi creme fraichea ja ranskalaisissa oli makua. Jätte bra. Kävimme vielä vähän ulkona istuskelemassa ja kotiuduimme ihmisten aikaan.

Sunnuntain aamuglamour nutturapäillä höystettynä. Mie en tiiä mitään parempaa kuin nukkua niin myöhään kuin nukuttaa, noussa tekeen aamupalaa, tarjoilla se sänkyyn, notkua sängyssä tuntitolkulla ja juoda liikaa kahvia. Päivälliseksi värkkäiltiin quesadilloja ja kävin illalla vielä lenkillä mamman kanssa. Kulunutta viikonloppua (sekä sitä edeltävää Syysreissu-viikonloppua) voisi kuvailla sellaiseksi miun elämän arkiglamouriksi. Ei tarvi paljoa tapahtua, niin mie oon ihan helvetin tyytyväinen olemassaoloon ja seuraan.

Syysreissu

Käytiin viettämässä Mursun kanssa rauhallinen viikonloppu käpykylässä. 

Aamunaama puolenpäivän aikaan päivänä jolloin ei tarvitse oikein tehdä mitään. Mä oon vähän flunssaillut tässä kuluvalla viikolla, niin olen viettänyt kyllä useamman päivän ilman meikkiä. Niistämiseltä ei viitsi meikata nenää uudestaan päähän noin 20 kertaa päivässä.

Appivanhemmat olivat jättäneet hoitoon koiruuksia meille reissun ajaksi. Oon kasvanut aina perheessä jossa ei ole ollut lemmikkejä, kultakaloja lukuunottamatta, ja koirat ovat jotenkin aina piristävää vaihtelua.

Viime viikkoina on syönyt lähinnä rahkaa. Ja marjoja. Sekä rahkaa ja marjoja. Ja vähän vielä rahkaa. Sekä kanaa, lohta, kesäkurpitsaa, paprikaa ja kukkakaalia. Voi että meinaa välillä purskahella korvistakin ulos, mutta lopussa kiitos seisoo taas.

Käpykylässä oli vallan maailmanmeno, kun markkinat ja kaikki! Tosin kyllä, markkinoilla ei ollut melkein mitään..

 

Tekeminen ei ole kyllä käpykylässä vähissä. Ensin pitää kahvitella kaikki lävitse ja kävimme pelaamassa frisbeegolfia sekä mie vähän marjastinkin, kun oli niin houkuttelevan isoja mustikoita.

Home decoration I

Olen ihmisenä hirviän säntillinen ja kun jonkun asian kanssa lähtee lapasesta, niin lähtee sitten kunnolla. Kotona näkyy se, että pidän kirkkaan vihreästä väristä. Jonkun silmään ehkä pikkuisen liikaakin. En osaa sen kummoisemmin sisustella, kaikki huoneet noudattavat samaa värikaavaa: musta, valkoinen ja kirkas vihreä.

Maalautin opiskelukaverilta aikoinaan saadun vaalean lipaston vast'ikään mustaksi.

Koska miun ystävät tuntevat minun "pienen" värifiksaation, niin oon saanut myöhäiseksi tuparilahjaksi mm. tämän tuikkutelineen.

Molemmat naamiot ovat Venetsiasta, toinen tuliainen kummitädiltäni ja toinen äidiltäni.

 

Kun siulle annetaan ylijäämä palapeilin palasia ja pyörittelet niistä tovin jotain "todella hienoa kuviota" 

ja lopulta lyöt hanskat tiskiin ja päädyt samaan okkultismisettiin kuin kaikki muutkin ;D

 

 

 

 

Miun ystävän ja työkaverin Erikan tekemiä töitä muutaman vuoden takaa.

 

Tämä koti tuntuu kerrankin omalta, ihan minun kodilta. Kahdessa vuodessa siitä on tullut turvasatama jonne voi jäädä hengailemaan, jos ei huvita oikein mikään muu.

Tuska 2016

Kesä vetelee viimosiaan ja mie löysin tallennetuista postausaihioista tämmösen helmen; 

Olen parina edellisenä kesänä missannut Tuska-festivaalit ja päätimme tänä vuonna korjata asian. Bändikattaus sattui olemaan sen verta sopivahko, ettei voinut jäädä lähtemättä tänä vuonna. Kuulin Behemothin, Kvelertakin, Turmion Kätilöiden, Jess and the Ancient Onesin ja monen muun kutsuhuudon jopa tänne pohjosemmas saakka.

Lennähettiin Helsinkiin Kemistä (Rovaniemen kenttä oli kiinni heinäkuun) torstaina päivällä ja majoittauduttiin tuttuun ja turvalliseen Hotel Arthuriin viiden maissa. Oli muuten hitusen näppärä tämä uusi Kehärata, kun pääsi lentokentältä junalla keskustaan 5,50 €: lla!

Lähdimme ensimmäisenä metsästämään Varustelekaa. Bussilla huruteltiin jonnekin rajamaille, ihmeteltiin kauppa lävitse ja istuttiin Sotimaan nauttimaan alkoholia. Kyllä pitäisi olla jokaisessa vaatekaupassa oma baari, ostopäätöksetkin sujuisivat paljon helpommin!

Päivän päätteeksi viimonen pysäkki oli Ravintola MorriSon's ennen hotellihuoneeseen kaatumista. Oli worth it, tuo vuohenjuustoburgeri täytti kaikki henkiset aukot mitä Helsinki oli kerennyt tuossa vaiheessa aiheuttaa.

Aamulla mamma liittyi seuraan kun yöjunaltaa jouti. Aamupalan, suihkun ja valmistautumisen kautta käytiin nappaamassa messiin kaikki mitä festaripäivä vaatii ja vaellettiin metron kautta Suvilahteen..

.. ja löydettiin lisää Rovaniemen vahvistuksia ennen alueelle siirtymistä.

Pohjoinen nahka viihtyi anniskelualueen aurinkosuojan alla, vaikka hirmusesti tuli myös keikkoja käytyä kyttäilemässä.

Mietin tuolloin Tuskassa ollessa, että edellisvuosien tapaan arvioin kaikki keikat mitä näin, mutta tehhään tiivistyksenä semmoinen rytistys nyt vaan, että Turmion Kätilöt oli kova,  Jess and the Ancient Ones oli vielä kovempi, monta ilosta yllättäjää ja vanhaa tuttua sekä turvallista tuli nähtyä. Pettymyksiä oli äänentoistollisesti uudelta teltalta Kvelertak ja Behemoth, joiden keikkoja myös kovasti odotin. Ghostin aikana ollut ukkosmyrsky joka hiipi päälle oli jännittävä sekä metro yllätti läpimärän ulkopaikkakuntalaisen lakkaamalla kulkemasta ennen kuin oltiin keskustautumassa. Harmitti ettei tullut käytyä Solmusalissa kuunneltua useampaa keskustelua, sillä se johon jousin vähän paneelikeskustelun loppupuolelta, oli todella mielenkiintoista kuunneltavaa.

Festariseura oli ihan parasta <3

Ja takaisin tultiin enempi tai vähempi reissusta rähjääntyneenä. Nauratti vaan tämä, että kaipa sitä on jotenkin tullut aikuistuttua vähäsen. Ei yhtään jatkoklubia, kunnon 8-10h yöunia hotellilla, aamiaisella aina ajoissa ja kaikki keikat joita huvitti nähdä, tuli nähtyä. Kaikin puolin siis onnistunut festarireissu ja irtiotto Rovaniemen arjesta.

Vadelma-suklaajuustokakku

Mie olen tehnyt nyt väsyksiin saakka mangojuustokakkua. Tuli sitten aika vaihtelun. Pyysin miestä ehdottamaan, että mitä hän haluaisi syödä juustokakussaan ja vastaus kuului: vadelmaa sekä suklaata. Tuumasta toimeen, googlettelin tovin jos toisenkin, kävin läpi useamman reseptin ja päädyin muokkaamaan parista mahdollisesta tämän omani.

 

Ainesosat:

pohja

190 g jyväshyvän suklaakaurakeksejä

75 g sulatettua voita

(2 rkl kaakaojauhetta)

täyte

100 - 200g sulatettua taloussuklaata

2 dl vispikermaa

400 g tuorejuustoa

4 liivatelehteä

päällys

2,5 liivatelehteä

180 g vadelmia

2-3 rkl marjamehua

Ennen kuin edes aloitetaan kertomaan, että mitä tehdään ja missä järjestyksessä, niin totean, että pohja pärjää ihan hyvin ilman käytettämääni kaakaojauhettakin. Sekä jos ei tykkää niin järettömän makiasta, niin jättäisin tuon taloussuklaan määrän vaikka puoleen, eli 100g riittää. Ja jos käytät pakastevadelmia, niin ripaus sokeria tai jotain pehmittämään makua (esim. marjamehun sijasta kerma) voisi auttaa, sillä vadelmat keskenään ovat hieman kirpsakoita.

 

Jos sulatat taloussuklaan (100-200g) sekä vadelmat (180g) vesihauteessa, niin laita ne sulamaan nyt ennen kuin aloitat. Jos olet fiksumpi kuin mie ja omistat mikron, niin voit hypätä seuraavaan kohtaan ja vadelmiakin tarvitset mikrosta vasta ihan lopussa. Ps. Ulkomaalaiset vadelmat kannattaa kiehauttaa.

POHJA

Murskaa 190 g keksiä. Yleiskone, väkivalta..  ihan mikä itsestä hyvältä tuntuu, todennäköisesti toimii. Pussissa on yli 190g keksiä, joten voit syödä keksiä käsin murskatessasi, jos meinaa verensokeri laskea ja epätoivo nousta. Sulata 75 g voita ja sekoita se keksimurskaan (sekä lisää se 2 rkl kaakaota, jos haluat.)

Tein keittiöpsykologi ratkaisun ja voitelin hetken mielijohteesta irtopohjavuoan pohjan. Joku joka oikeasti tekee tätä työkseen, tietäisi tähän varmaan jonkun fiksumman ratkaisun tai toteaisi ettei tarvitse? Joten ihan niinkö hyvältä tuntuu.

Irstas ja kokkareinen keksi-voi murskamönjä levitetään irtopohjavuoan (noin 24-26cm halkasija) pohjalle. Tiiän, että perfektionistia potuttaa se, että siellä on isompiakin keksikokkareita, se ei ole vakavaa. Ne jähmettyy sinne. Nosta irtopohjavuoka jääkaappiin kylmenemään ja jähmettymään.

Tosi irrelevanttia olla tässä enää kuva tuosta kaakaosta, mutta niin se kaakao meni tonne edelliseen keksimurskaan, jos haluaa. En aio itse seuraavalla kerralla laittaa, ellei käytä suklaamurukeksien sijasta ihan tavallisia kaurakeksejä.

TÄYTE

Laita puoliso vispaamaan vispikerma valmiiksi sillä aikaa, kun laitat itse neljä liivatelehteä köllimään kylmään veteen. Notkista 400g tuorejuustoa (itse siis heiluttelin sitä jankkia kapustalla ja sekoitin kamppeeseen noin 1rkl marjamehua ja 1 rkl maitoa) ja sekoita notkistettuun tuorejuustoon 100-200g sulatettua taloussuklaata.

Sulata liivatelehdet reippaassa kahdessa ruokalusikallisessa kiehuvaa vettä ja kaada sulanut liivatelehtimönjä tuorejuuston sekä suklaan kaveriksi. Tähän sörsselssöniin lisäät sitten vielä tuon puolison vispaaman vispikerman ja kääntelet kaiken tasaisesti sekaisin.

Ota se jääkaappiin unohtunut pohjan alku esille ja kaada täyte pohjan päälle. Tämän jälkeen voit unohtaa pohjan ja täytteen sisältävän vuoan taas jääkaappiin. 

PÄÄLLYS  

Laita 2,5 liivatelehteä lillumaan kylmään veteen. Murskaa sillä aikaa vadelmat, taas sitä väkivaltaa jos tykkää. Itelläni on mini smoothiemasiina jolla ne surahtelivat nätisti tasaiseksi mönjäksi. Sekoita vadelmamurskaan loraus mehua (ja pikkiriikkisen sitä kermaa jos halua pehmentää). Sulata pehmeiksi lilluneet liivatelehdet reippaassa ruokalusikallisessa kiehuvaa vettä ja kaada vadelmamurskan sekaan sekä sekoita tasaiseksi.

Kaada tämän jälkeen koko päällysmönjä irtopohjavuoallisen päälimmäiseksi ja nosta takaisin kaappiin jähmettymään. Muutama tunti, mielellään yön yli antaa olla. Sitten on täydellistä syötäväksi.

Ja semmoinen. Kakku ei vaadi niinkään aikaa, mutta v-mäisimpiä hommia yleiskonetta ja mikroa omistamattomalle ihmiselle on keksien murskailut sekä voin ja liivatelehtien sulattelut. Tuloksesta tuli hyvää sekä helposti leikkautuvaa. Koristellakin toki saa, mie en ikinä jaksa. Suuhun se menee kuitenkin, ulkonäöstä niin viis ko itellensä tekee.

 

♥