Few pics and miscellaneous texts

Minulla on kasa kuvia, jotka ovat jääneet pyörimään "blogi"-nimisen kansion pohjalle, niin oksennetaan ne nyt tähän vähän tarinan kanssa niin päästään tuoreempiin juttuihin käsiksi mahdollisesti jossain vaiheessa.

I have a bunch of pictures that have just been left in to the "blog"-named folder and forgotten. So lets stuff them all here together with some story summary so we can get our hands in to a bit more fresh happenings possibly at some point.

Talvi on näyttänyt välillä parhaimpia puoliaan, varsinkin jos on kerennyt käymään ulkona vielä kun on valoisaa. Aurinko nousee tällä hetkellä tuossa yhdentoista aikaan ja laskee kahdelta, joten valoisaa on sellaiset kolmisen tuntia päivässä.

Winter has shown it's best features, specially if you've had time to go out when there is still some light left. Sun rises at the moment about eleven and goes down at two, so there is light like about three hours in a day.

Kävimme muutama viikko sitten Marian ja Hetan kanssa hienosti syömässä Martinassa. Olimme taas tosi fiineja ja käyttäydyttiin ravintolan ansaitsemalla tavalla, not. Mikähän meitäkin vaivaa? Nämä tytöt saavat minut aina nauramaana ja hyvälle tuulelle, kiitos siitä!

Few weeks ago we went to eat at a restaurant called Martina with Maria and Heta. And yet again, we were acting all fancy and the way the restaurant would have deserved, not. What is wrong with us? These girls always make me laugh so thank you for it!

Muutamat näkemäni auringonnousut sekä -laskut ovat saaneet minut haaveilemaan hetkeksi.

Few beautiful sunrises and sunsets I've seen have caught me to day dream for a while.

Sellaista. Elämä rullaa eteenpäin, tasaisesti, päivä päivältä. Joulukin jo kohta. Toiveeni tälle joululle ovat vain niin isoja, etten varmaan saa niitä täytettyä. Onneksi sukulaisiin voi aina mennä karkuun pariksi päivää perheen kanssa. Tässä postauksessa ei ollut kyllä nyt päätä eikä häntää, mutta noh. Tuntuu kyllä ettei elämässänikään tällä hetkellä ole, joten pahoitteluni.

So like that. Life goes on, steadily, day by day. And it's Christmas soon. My wishes for this year's holidays are so grand that I think I can not get them done. Luckily I can always escape to visit relatives for few days with my family. This post had really no beginning or end, but oh well. I think my life hasn't got one right now so forgive me.