Hehehs, huomasin tossa kuvia liitellessä, että on kunnon "kuvasin perunalla" -postaus. Eli suurin osa kuvista on napattu miun puhelimella. Seuraavan luurin kriteeri on kyllä hyvä kamera tai tarvisin miun järkkäriin kakkos-objektiivin jolla onnistuisi muutakin kuin tosi kivat makrokuvat.
Pääsin tuon viikonlopun perjantaina istahtaan alas kunnolla vasta kun menin ystävättäreni luokse ruokkimaan kissoja. Istuin, tuijotin eteeni enkä kyennyt tekemään mitään. Jä näin äkkiseltään en muista, mikä päivästä teki niin pirun kiireisen ja raskaan. En kyennyt viettämään kesälomaa ollenkaan, jossei muutamia pidennettyjä viikonloppuja kesältä laske. Olo on koko ajan vähän niin kuin joku olisi vetänyt mönkijällä kropan yli.
Olin torstai-iltana tehnyt avustettavalleni juustokakkua ja päätin värkkäillä samalla itselleni ja Mursulle minikakun viikonlopulle. Olen joskus ostanut tommosen pirun pienen kämmenen kokoisen irtopohjavuoan ja kun ottaa kaikkiin ainesosiin vähän extraa, niin tarpeita jää yli myös minikakun tekoon. Oli hyvää! Väsytti niin paljon, että kun Mursu pääsi töistä niin käperryimme vain sohvalle, mussutimme juustokakkua, katsoimme Salkkarit ja väännyimme sen jälkeen sänkyyn. Parasta elämässä; löytää joku jonka kanssa rytmit menevät suurinpiirtein yksiin. Väsyttää yhtä aikaa ja on aktiivinen olo yhtä aikaa.
Olimme sopineet lauantaille kaupunkipäivän. Mie en jouda ikinä viikolla kuin juosta pakollisilla työasioilla niin heräsimme tarkoituksella aikaisemmin ja valmistauduimme lähtemään kaupungille. Kävimme tsekkaamassa Kauppayhtiön pihalla olevan kirppiksen ja koluamassa Anttilan poistomyyntiä. Kirppikseltä löytyi 2€ uudet pökät sekä Anttilasta Jess and the Ancient Onesin levy ja irtokäsi. Tehdasasusta taas semmoisia ihmetyksiä kuin sukkia, joissa ei ole reikiä.
Kukapa nyt ei ekstrakättä tarvitsisi? Ja kun vitosella lähtee, niin why not. Tästä askarrellaan joku kaunis päivä joko korutelinettä tai kynttilätelinettä seinälle. Nyt se saa vain hengailla tuolla huoneennurkassa kunnes viitsin tehdä jotain asialle.
Ja päivän kruunasi Amarillon Speedy Gonzales burgeri. Ei mitään moitittavaa. Burgerin välistä tursusi creme fraichea ja ranskalaisissa oli makua. Jätte bra. Kävimme vielä vähän ulkona istuskelemassa ja kotiuduimme ihmisten aikaan.
Sunnuntain aamuglamour nutturapäillä höystettynä. Mie en tiiä mitään parempaa kuin nukkua niin myöhään kuin nukuttaa, noussa tekeen aamupalaa, tarjoilla se sänkyyn, notkua sängyssä tuntitolkulla ja juoda liikaa kahvia. Päivälliseksi värkkäiltiin quesadilloja ja kävin illalla vielä lenkillä mamman kanssa. Kulunutta viikonloppua (sekä sitä edeltävää Syysreissu-viikonloppua) voisi kuvailla sellaiseksi miun elämän arkiglamouriksi. Ei tarvi paljoa tapahtua, niin mie oon ihan helvetin tyytyväinen olemassaoloon ja seuraan.
